Toissapäivänä olin töissä 10 tuntia. Ihan jees, mutta sain eilen kuulla, että oon vaan sellanen tyttö joka pääsee töihin vaan jos tarvitaan lisätyövoimaa ja mun täytyy odottaa, et joku vakkari lopettais ja mä pääsisin sen tilalle. Tosin torstaina on lopettamas yks saksalainen tyttö (joka tuli mun jälkeen tänne) ja se on ilmeisesti vakkari kun se on päässy joka päivä töihin. Sanoin hostellin miehelle et mun täytyy lähtee täältä jos en saa enempää töitä. Ei kaks päivää viikossa riitä. Pääsin kuitenki töistä vasta 11 illalla ja mun piti mennä vielä baariinki Pikku-Miian (Mun vanha Maltan kaveri, joka on pari kuukautta ausseissa siis eri Miia ku mun kanssa matkaava Miia) ja Pauliinan kanssa. Päätin että meen autolla ja tytötki sai siinä samassa kyydin. Ne oli alotellu mun autossa juomalla skumppaa ja viinitonkkakin oli melkein tyhjennetty. Väsyin sitten ennen kolmee ja mentiin nukkumaan kolmen aikaan.
Herättiin eilen yheksältä ja yks mun kämppiksistä ei antanu meidän puhua meidän huoneessa ja pyys meitä lähteen. Lähettiin, mutta samalla mä ihmettelin miksei se käytä korvatulppia ku muut (jotka haluaa nukkua) käyttää. Miiakin pääsi töistä aikasessa ja pyydettiin sitä meidän mukaan rannalle, mut se oli väsyny ja jäi hostellille nukkumaan. Rannalla poltin sitten alaselkäni ja polvitaipeeni. Käytin päivällä myös yhtä virolaista tyttöä mäkissä, kun sillä oli ollu edellisenä iltana synttärit ja eilen sillä oli ihan hirvee krapula. En usko et mäkkiruoka silti yhtään paransi sen oloa. Illalla Miia ja Pauliina oli dataamassa ulkona ja sielä oli ollut jotain banaanikärpäsen kokosia pikku ötököitä, jotka oli purru niitä tosi moneen kohtaan. Kumpikin tyttö oli täynnä punasia läikkiä. Hain ne autolla kotiin ja Miia pisti jogurttia mun selkään. Se sattu, mutta toivottavasti se autto ees jonkin verran, ku meillä ei sattumoisin ollu luonnonjogurttia ja käytettiin mun mansikan makuista. Oli hieno maata hostellin lattialla selkä täynnä mansikan palasia.
Kello tosiaan vähän yli yhdeksän aamulla ja oon ehtinyt jo suututtaan yhden mun kämppikseni. Sanottiin eilen saksalaisille tytöille, jotka asuu meidän huonees, et hankkis korvatulpat ettei ne heräis aamusin. Vaalee tyttö ei sanonu mitään, mutta tumma sano ettei se tarvi et se on nukkunu tosi hyvin ja sikeesti eikä ole herännyt kenenkään lähtöön. No tänäaamuna sitten herättiin Pikku-Miian kanssa ja meidän huoneessa oli vielä pari ihmistä, jotka nukku. Mentiin ulos syömään aamupalaa ja sinne tuli myös yks poika meidän huoneesta. Halusin kirjottaa blogiani niin tultiin takas huoneeseen ja tietenki puhuttiin, muttei mitenkää huutamalla vaan hiljaa ja tää tyttö alkaa huutaan meille et tullaan tänne meluamaan joka aamu. Sanoin sille et sen täytyis hankkia korvatulpat niin se sais nukuttua, et Miiakin meni ennen meitä nukkuun eilen ja Pikku-Miia, Pauliina ja mä kikateltiin täällä vielä pitkään. Sanoin myös anteeksi, mutta että haluan käyttää tietokonettani täällä ja et nyt tässä hostellissa ei ole enää yö. Vaalee tyttö nousi sängystään katso kelloo ja sano et se on vasta 9 aamulla. Sanoin vaan et jos se haluaa nukkua myöhään nii kannattais hankkia ne korvatulpat. Sitte se vaan sano ettei sekään tuu tänne yöllä metelöimään. Onhan se nyt ihan eri asia kun silloin täällä on paljon ihmisiä nukkumas, ku et täällä on vaan yks, joka kieltäytyy käyttämästä korvatulppia. Se sitten lähti huoneesta huutaen fuck you, fucking bitch! Voin tietenkin olla huora sen vuoksi, että pyydän toista käyttämään korvatulppia, että en joutuis oleen joka vapaapäivä varpaillani, että herätänkö sitä. Kyllähän se varmaan olis herännyt tähän mun koneella kirjottamiseenkin ku näppäimistöstö kuuluu ääni. Opettelis vaikka tän hostellin tavoille ja menis siinä viimestään 10 tienoilla nukkumaan nii ei tarvis nukkua koko päivää...
klo: 19.30
Tänään käveleskeltiin kaupungilla Pikku-Miian kanssa ja tapasin myös Siljan, johon Pikku-Miia oli tutustunut Harvey Baylla. Istuttiin kahvilassa syöden kokonainen pieni kakku, koska se tuli halvemmaksi kolmeen pekkaan ku joidenkin pienempien leivonnaisten ottaminen. Käytiin myös kirjastossa, jossa on ilmanen netti ja eläinkaupassa, missä oli kissa (joka näytti Masalta<3) ja koiranpentuja häkissä. Kaikki oli tosi halpoja ja marsutki makso vaan 6$/kpl. Kun päästiin kotiin tehtiin hyvää ruokaa ja huomattiin myös, että saksalaiset tytöt oli vaihtanut huonetta. En osannut olla asiasta oikeestaan edes ärsyyntynyt, koska nyt Pauliina voi muuttaa meidän kanssa samaan huoneeseen! Pikku-Miia kuitenkin lähtee jatkamaan matkaa jo huomenna. Sillä oli vaan pikavisiitti meitä tapaamaan, kun aikaa ei Australiassa kuitenkaan ole loputtomiin. Sain kun sainkin huomiseksi töitä!!! Lähden 05.30 ja oon tosi ilonen (taas mun sisäinen optimisti herää henkiin). Sentään kolme päivää tällä viikolla töitä (mun viikot on siis palkkapäivästä palkkapäivään eli tiistai on mun sunnuntai) ja aamuvuoroon mennessä voi odottaa, että sais olla edes 8 tuntia, joten voin odottaa yli 300$ palkkaakin, mikä ei oo kauheen hyvä, mut parempi ku viimeviikon 266$.
28.10 klo 17.00
Sain vakityön, kun yks saksalainen tyttö lopetti! Muutenki meillä on töitä enemmän ja sielä on alanut toimimaan aamuvuoro/iltavuoro systeemi. Eilen menin ihan normaalisti puoli 6 töihin, tänään töihin lähtö oli puoli 5 ja huomenna ilmeisesti puoli 3 aamulla! Ihan hullua, täytyy mennä pian nukkumaankin. Pauliina muutti tossa yks päivä meille ja nyt meidän huoneessa on kolme suomalaista. Tosi kiva et on lähes aina joku jolle höpöttää. (Pauliinan äitille terveisiä!) Pauliina toi tänään töistä kotiin rockmelonin, ei oikeen tiedetä mikä sen suomennos olis ku ei se ole hunajamelonikaan. Huomenna päästään maistamaan sitä, kun se on kypsä! Ostin jo yks päivä aikasemmin sellasen, mut se oli mennyt kahdessa päivässä ihan pehmeeksi ku ei tajuttu syödä sitä heti. Miian kanssa maistettiin täällä ensimmäistä kertaa tuoretta mangoa ja rakastuttiin. Sen maku ei ollut yhtään sellanen ku mangopiltin!
Mutta näihin kuviin ja näihin (positiivisiin ja tosi väsyneisiin) tunnelmiin Alisa Australiasta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti