tiistai 28. syyskuuta 2010

Autohuolesi kaikki heitä?

Lähdettiin eilen seittemältä aamulla kiertämään autokorjaamoita. Päästiin ensimmäiselle volture streetille(jonka löysin netistä), mutta niillä ei ollut aikaa eikä resursseja meidän auton korjaamiseen, joten ne lähetti meidät seuraavalle. Seuraavan paikan mies ei ollut kauheen ystävällinen ja se olis voinu korjata meidän auton vasta viikon päästä. Meidän täyty saada homma hoidetuks ennen keskiviikkoo, koska silloi on viimenen päivä ku meidän auto on rekisterissä. Meidät ohjattiin taas seuraavaan korjaamoon Hope streetille, missä ne käski meidän tulla lounasaikaan uudestaan.

Käytiin väliajalla hoitaas pankkiasioita ja saatiin pankkikortit. Harmi vaan ettei missään pankissakaan pystytä siirtään mun kortilta rahaa minnekkään, mut onneks sain nettipankkitunnukset ja laitoin rahaa tulemaan aussitilille. Rahan siirtäminen makso 30e, ei mitään ihan halpaa lystiä ja nyt täytyy elää sillai ettei sitä tarvis tehdä toista kertaa. Aussitili kannattaa hankkia jos aikoo tehdä töitä täällä niin paikalliset saa maksettua palkat sille tilille. Paljoista menee muutenkin jo jonkin verran veroo nii en halua ainakaa et niistä menis myös välitysmaksuja!

Vietiin auto korjaamolle ja ne lupas soittaa meille kun saa katottua mitä vikaa siinä on. Soitto tuli ja palattiin sinne (korjaamo on onneks aika lähellä keskustaa, vaan 15 min kävely meidän hostellilta). Autossa vuoti pari paikkaa öljyä ja ne täyty korjata. Korjauksen hinnaksi arveltiin 900$. Olihan se vähä enemmä mitä odotettiin, mut ei silti mikään ylitsepääsemätön hinta. Hyväksyttiin se ja ne soitti perään et siihen täytyy pistää vielä vähä maalia jonnekki, mikä oli meille ok. Jouduttiin ottaan Tin Billystä(hostelli) yks päivä lisää ja se kustansi meille 27$ mikä oli kuitenkin ihan ok, koska meidän maanantaina pesemät pyykitkään ei ollu vielä kuivunu.

Eilen illalla lähdettiin käveleen Miian kans South Bankin puistoon, missä on maailmanpyörä. Maailmanpyörässä yks kyyti maksaa 15$ eikä me raaskita mennä siihen, vaikka mieli tekiskin. Rannalla Miia näki torakoita ja kilju ku syötävä! Myöhemmin katseltiin vielä leffaa ja Steve pelotteli meitä kaikenlaisilla eläimillä. Me ei olla nähty oikeestaan mitään, mutta se on nähny kaikkee. Meidän vessassa asuu pikkutorakka ja pihalla kuulemma lentelee lepakoita ja sielä on myös rottia. Isoimmat hämähäkit voi olla lautasen kokosia, muttei mitää hätää ne ei oo myrkyllisiä! Toinen ranskalaisista, jotka asu meidän kans oli kuullu yhden ison hämähäkin kävelevän auton katolla öisin (hyvää yötä meille tulevaisuudessa autossa nukkujille). Kuulemma pienempi punaselkäinen hämähäkki on tosi myrkyllinen. Liskot ei tee mitää, mut jos meet liian lähelle ne puree ja käärmeet poistetaan kaupungista, mutta niitä ei saa tappaa.

Tänään autokorjaamolta soitettiin et ne joutuu vaihtaan yhden osan lisää ja että auto on tänään neljältä valmis. Mentiin autokorjaamolle ja lopulliseksi hinnaksi tuli 1097$ maksettiin homma puokkiin miian kanssa ja auton pitäis nyt toimia hyvin koko meidän ausseissa oloaika. Käytiin myös tankkaamassa. Oli vähän noloa, kun ei tiedetty mistä bensatankin luukku aukee ja mitä bensaa sinne tankataan. Onneks yks kiva poika autto meitä! Ajaminen väärällä puolella tietä sujuu jo ihan mallikkaasti, mutta unohdan aina ottaa käsijarrun pois päältä ja käytän vilkun sijasta ikkunanpyyhkijöitä. Onneks auto on automaattivaihteinen nii niistä ei tuu mitää ongelmaa!

Jätettiin nyt auto sellaseen paikkaan parkkiin, missä se saa olla aamu kahdeksaan ilmasena. Ysiltä aukee se paikka missä voidaan rekisteröidä auto. Se tosiaan maksaa luultavasti sellaset 600$, joten äkkiä laskettuna auton uusi hinta oli 3200$ joka ei kuitenkaan ole euroissa kun sen 2286.40. Yksin täällä ei autoo kannattais ostaa, mut kahteen pekkaan se käy hyvin! Huomenna mennään Ikeaan ja sieltä lähetään kohti Noosaa. Ollaan tehty alustava suunnitelma, että etittäis sieltä töitä, koska autonkorjauksen jälkeen alkaa matkakassa pian kumisemaan tyhjyyttään.

 IKEAn pihassa ompelemassa hyttysverkkoa kattoon, joka oli liian pieni ja oikeestaan hyödytön!

lauantai 25. syyskuuta 2010

Jeah

Käytiin eilen George streetillä irlantilaisessa baarissa ranskalaisten poikien kanssa. Sielä ei huolittu muuta ku käteistä ja koska pankkiautomaatit ei vieläkään huoli mun korttia niin Miia joutu maksaan juoman. Juotiin tosin vaan yks siideri puoliksi. Aika kallis paikka se oli, siideri makso 7$. Ei viihdytty paikas kauheen kauaa ja lähdettiin etsiin muita baareja, joita ei kuitenkaan löydetty, joten tultiin takasin tin billyyn (meidän hostelli). Jouduin oleen loppumatkan puhumatta, kun kurkkuun sattui niin paljon ja kommunikoin näyttämällä peukkua muitten puheisiin. Huomattiin myös, että ajatukset on alkanut kääntyyn englannin kielisiks ja et unohdellaan suomen kielen sanoja!

Miian ja Mun ensimmäiset sushit. Oli hyvää ja seuraavalla kerralla koitetaan sitä kalaa.

Tänään Miia nukku tosi myöhään 02:00pm aloin kuitenki herätteleen sitä, koska meidän täyty mennä ettiin nettitikkua ja hoitaa pankkiasioita. Oltiin aika hitaita ja päästiin tosi myöhään lähteen kaupungille. Kilpailutettiin vodafone ja virginblue mobile ja päädyttiin siihen, et meidän kannattaa ottaa mieluummin vodafone. Nettitikku makso 49$ ja se sisälsi myös 30pv 1 megan netillä. Jatkossa me ostetaan prepaynä 19$/kk puolen megan netillä. Ei mitää hirmu halpaa, mut virginbluen tikku olis maksanu 79$ ja se olis sisältäny vaan ekan kuukauden 6 megan netillä, mitä ei tosiaan oltais tarvittu!
 
 Täälläpäin kasvaa jättileveitä puita

Pankkiin ei sitten ehditty. Täytyy mennä maanantaina. Lähettiin käveleen Chinatowniin ja Fortitude valleyyn(missä monet baarit sijaitsee) ja siitä Brisbane joen viertä takasin hostellille. Ollaan vedetty kyllä ihan kivoja päivälenkkejä kävellen ja ihmetellen. Brisbane joen varsi oli tosi kaunis ja sitä olis voinu jäädä katteleen vaikka kuinka moneksi päiväksi. Tosi onnekkaita on ne, joiden oma lenkkipolku kulkee joen viertä... Nyt aletaan ottamaan gunia(laatikkoviiniä), vaikka ei jaksetakkaan tänään lähtee minnekkään kauemmas baariin, varmaan vaan alakertaan.

Chinatown. Myös kaikki liikennemerkitki on kiinaksi

Huomenna mennään kattoon sitä autoo. Jännittää ihan sairaasti täällä ajaminen, koska liikenne on eri suuntanen ku Suomessa, mut suomalaisten tyttöjen mukaan, jotka tavattiin lentokentällä siihen tottuu tosi nopeesti. Myös yks toinen auto on sitten vaihtoehtona jos toi mitä mennään kattoon on paska.

-Alisa
Joenrantaa kuvattuna poispäin kaupungista
Toi maisema <3
Miia ostaa asunnon jostain tuolta kerrostaloista

Apina

perjantai 24. syyskuuta 2010

Hyvää huomenta

 Kolmas yö on takana hostellissa ja flunssa vaan jatkuu. Viime yönä sentään ilmastointi ei ollut päällä eikä meidän huoneeseen järjestetty bileitäkään. Nyt kämppiksinä on kaksi ranskalaista vähän yli 20-vuotiasta poikaa ja yksi englantilainen. Meidän huoneesta muutti eilen pois korealainen mukava poika, joka opetti meille koreaa: Man na seo ban gap seom ni da (e:tä ei lausuta) se tarkoittaa hauska tutustua. Opetettiin myös sille suomeksi hauska tutustua, kiitos ja olet kaunis. Ei voida ymmärtää miten Korealainen voi olla niin nopee oppimaan suomea ja se puhu sitä lähes täydellisesti!


Ekana päivänä täällä kierreltiin Brisbanea ympäri ja löydettiin kivoja puistoja. Brisbanessa ei ilmeisesti ole oikeeta uimarantaa, joten kaupunkiin on keskelle puistoo rakennettu hiekkaranta, jossa on uimavalvojat ja kaikki. Ei löydetty vielä isompaa kauppaa, josta oltais voitu ostaa ruokatarvikkeita, mutta ruokailuvälineet ostettiin.


Toissapäivänä shoppailtiin kaupungilla. Tuntui että kaupoissa on ylipieniä vaatteita yhdessäki kaupas koot xxxs-xl. me turhauduttiin kalliisiin vaatteisiin ja lähettiin vaan kierteleen löydettiin ruokakauppa, tosin se oli vähä turhan kaukana, mutta saatiin sentään kuitupitoista leipää ja tummaa spaghettia! Lähetin myös kortin kotiin, saa nähdä koska se tulee perille... Illalla pojat järjesti bileet meidän huoneessa tarjolla oli viiniä (jota kutsuttiin korealaisen vaimoksi), kaljaa, erilaisia sipsejä ja muuta naposteltavaa. Paikka kuhisi korealaisia ja tutustuttiin moneen uuteen ihmiseen. Korealaiset oli tosi hyviä hierojia ja saatiinkin käsi ja selkähieronnat.


Täällä siivoojat vie kaiken alkoholia sisältävän pois huoneesta aamuisin. Huoneissa ei saisi pitää alkoholia, mutta kukaan ei tunnu siitä valittavankaan. Seinillä on varotustauluja jotka sanoo, että joutuu lähteen hostellista jos käyttää täällä alkoholia. Mielenkiintoista... Ostettiin eilen vuorokausi nettiaikaa, joka maksoi 10$. Koitetaan kuitenkin tänään etsiä meille nettitikkua, kun sen kanssa tulis varmaankin vähän halvemmaksi, vaikka netti onkin täällä kallista. Myös meidän australialaiset pankkikortit on saapunu ja tänään täytyy käydä hakemas ne.


Elämä on ollut nyt tosi paljon mukavempaa, kun muutettiin pois "farmilta". Ollaan nautittu ja shoppailtu alennusvaatteita. On tullut mieleen monta asiaa, jotka olis täytynyt ottaa Suomesta mukaan, mm. jatkojohto, kävelykorkokengät, enemmän legginssejä, huppareita, miian ryöstöhälytin (vaikka täällä onki tosi turvallista olla ja mennä), Niina yms. maailmaa mullistavaa. Tänään koitetaan etsiä meille auto. Tosin löydettiin jo yksi tosi lupaava tapaus netistä ja soitetaan josko se olis vielä vapaana.

-Alisa

Ensimmäinen auto oli jo myyty, mutta löydettiin toinen lupaava tapaus. Mennään sunnuntaina kattoon sitä Brisbanen lähelle. Toivottavasti se on hyvin toimiva. Ainaki uudet renkaat pitäis olla ja öljyjen vaihdot kunnossa. Täytyy kuitenki tarkistaa ohjattavuus, jarrut, öljyt yms. ku nähdään se. Sitten etsitään joku korjaamo jossa käydään näyttämässä onko se kunnossa. Jos ei ole nii koitetaan tehdä sellaset kaupat et saadaan palauttaa auto jos se ei toimi. Uus rekisteröinti täytyy kuitenkin tehdä maanantaina kun toi vanha loppuu sunnuntaina se maksaa sellaset  600$ eli auton hinnaksi euroissa tulee 1575e, mut eihän se pekkaa päälle tee ku 787e. Toi auto on tosi halpa, täällä lähes kaikki hyvät autot maksaa paljon yli 2000$ ja jos ostaa oikeen backbackereiden liikkeestä se maksaa 4000$, mut siihen kuuluu jo rekisteröinti.

Nyt voidaan vaan jännittää onko toi auto hyvä. Saatiin ranskalaisilta hyvät nettisivut, joilta autoo etittiin brisbane.gumtree.com.au. Tohon laitetaan aina vaan sen kaupungin nimi mistä tavaraa etsii ja hakusanaksi laitoin wagon. Sitten kattelin jo valmiiksi missä IKEA on, jotta voidaan tehdä autosta vähän kotoisampi ja ostaa sinne jotain sellasia juttuja mitä sielä ei vielä ole. Esimerkiksi Prinsessa hyttysverkko kattoon roikkumaan (mä vaikka ompelen sen kiinni jos ei muuten onnistu!). Tosi kätevää et täältä brisbanesta löytyy ihan kaikkee mitä tarvitsee, ettei tarvi matkustaa esimerkiks toiselle puolelle Australiaa ennen ku pääsee IKEAan shoppaileen tuttuja tuotteita!

torstai 23. syyskuuta 2010

Taakse poistu

21.9 klo 15.00

Tosi hyvän banaanikakun ohje, Suosittelen!

Nukuttiin tänään liian myöhään, kun en muistanut laittaa herätyskelloa soimaan. Kukaan tosin ei ollut vielä herännyt kun noustiin 07.28 ja lähettiin heti ruokkiin kanat. Ei saatu kaikkia munia, kun yks kana oli jäänyt hautoon niitä eikä uskallettu tunkee käteemme sen alle. Kun päästiin sisään perheen isä sano meitä jänishousuiksi ja mulla alko keittään jo siinä vaiheessa. Edellisenä päivänä oltiin toivottu yhtä leipää, jossa oli paljon kuituja ja sitä oltiin tuotu. Nyt aamulla meinattiin ottaa sitä, mut meille sanottiin että ensin täytyis syödä avatut. Ei haluttu mitää pullaleipää joten mä otin porkkanan ja banaanin. Perheen äiti kuitenkin ihmetteli meidän porkkanan syömistä ja kysy olisko jotain leipää jota me syötäis. Ei kuitenkaa periaatteestakaan enää otettu sitä.

Kana!

Meidät pistettiin siivoomaan vajaa, joka oli täynnä puupölyä. Mä oon jonkin verran allerginen sille, se ottaa henkeen ja silmät tulee kipeeks. Siivottiin sitä ja perheen isä tuli sanoon mulle et se on aistivinaan etten mä ole ihan ilonen sielä. Sanoin et se on oikees ja Miiakin komppas et me oltais lähdössä. Siivottiin vaja loppuun ja meille jäi 45min aikaa pakata ja sanoo heipat perheen tytölle ja honkongilaisille, jotka asu sielä myös. Nähtiin paljon wallabeja matkalla rautatieasemalle.

Sulosia otuksia


Otettiin suunnaksi Brisbane, joka makso junalla suunnilleen 7$ ja lähdettiin päämäärätiedottomana käveleen keskelle Brisbanen keskustaa. Koitettiin etsiä YHA:n toimistoo, mutta päädyttiin mukavaan hostelliin lähelle george streetiä (jep, joka kaupungis meidän hostelli on george streetin vieressä!). kuuden hengen sekahuoneet olis maksanu 27$ per yö, mutta koska päätettiin varata hostelli viikoksi niin se maksoi meille vain 22$/yö! Ensimmäiseksi yöksi jouduttiin eri huoneisiin, mutta huomenna mä voin vaihtaa Miian huoneeseen. Mun huoneessa on mukavia kanadalaisia kaks tyttöö ja kolme poikaa ja kaiken hyvän lisäksi huoneissa on omat suihku ja vessa eikä kävelymatka keskustaan ole pitkä, toisin kuin YHA:sta olisi ollut!

Kaksi epämuodostunutta tyttöä juuri saapuneena Brisbaneen


Ollaan niin ilosia, että lähdettiin pois sieltä perheestä. Perhekkin varmaan huomasi eilen jo etten ole mikään iso lihan ystävä, kun jätin pihvini lähes koskemattomaksi ja koirat sai syödä sen. Aijotaan ostaa meille auto ja matkustella sillä ympäri Australiaa ja välillä pysähtyä jonnekkin töihin. Parasta olisi jos jollai tonnilla löytäisi pakun, jossa olisi jo valmiiksi retkeilykamppeita, ettei tarvis kaikkee ostaa ite.

Yhtä kauniina aina. Takana kaunis Brisbanen kaupunki


Katsottiin äsken Miian kanssa Shrek 3 ja syötiin Subissa, täällä hostellissakin on varmaan jossain paikka missä tehdä ruokaa, mutta ei olla jaksettu etsiä sitä vielä. Tällä viikolla täytyy myös pestä pyykkiä. Tää ilta menee varmaan aika hyvin nukkuessa ja nauttiessa siitä ettei tunneta oloomme koko ajan painostuksen alaiseksi. Toki se farmi oli kaunis, mutta englannin kielessä ei kai ole sanaa vittuilu ollenkaan, koska aina kun musta tuntu perheen isän vittuilevan meille rankasti se sano vain vitsailevansa. Me voidaan kotonaki siivota vessoja ei se ollut meille mikään uusi elämys, mutta kanoista mä tykkäsin tosi paljon!

Miia balleriina kuubalaisen balettikoulun edessä. Vaihdettiin mannerta tos toissayönä :D

-Alisa

(loppu on pelkkää kuvapostausta)




maanantai 20. syyskuuta 2010

Muutaman päivän elämää

19.9 klo 20.40

Toissapäivänä oltiin juhlimassa Sydneyssä ja löydettiin paljon uusia kavereita ja mahdollisesti myös yöpaikan uudeksi vuodeksi Sydneyssä, jos ei saada hostellia. Eilen aamulla lähdettiin Work & Travelin toimistolle tekemään CV:t, mutta se ei sujunut ihan niin hyvin kun mitä suunniteltiin. Nettisivuilla oli valmis pohja minne piti kirjottaa koulutus, työtietoja yms. kun yritettiin tulostaa se niin suurin osa tiedoista ei päivittynyt. Hermojen mentyä ja nettiajan loppumisen tienoilla lakattiin yrittämästä ja päätettiin tehdä myöhemmin paremmat CV:t. Netissä hillumisen jälkeen (klo 12.30) meillä oli jo kiire, koska meidän piti mennä 13.08 junaan lentokentälle.

Miia Perthistä tulleiden aussipoikien kanssa

Päätettiin onneksi jo hostellille päästyämme ettei yritetä edes ehtiä siihen junaan vaan mennään seuraavalla 13.28. Kirjauduttiin ulos päivää aikasemmin, mitä oltiin maksettu ja lähettiin suunnistaan juna-asemalle. Onneks matka ei ollut kun yhden korttelin verran, mutta meillä ei ollut edes karttaa ja kysyin apuakin yhdeltä vastaantulevalta mieheltä. Mulla oli päällä mekko, joka nousi koko ajan takaa rinkan takia ja Miia sanokin mulle ettei kukaan kanna rinkkaa mun puolesta vaikka kuinka heruttaisin! Tästä koitui ongelma koko päivän ajan.  Junaliput saatiin aika nopeesti 15$ 10min matkasta, mutta meidän raide oli 23 ja aikaa sinne menoon oli alle 5 minuuttia. Onneks tajuttiin sanoa minne ollaan lentämässä koska Sydneyssä (ja Brisbanessakin) on kaksi erillistä lentokenttää; toinen kansainvälinen ja toinen maan sisäinen. Mentiin aluksi ohi raiteesta, koska sen alapuolella luki No Entry, mutta päästiin perille ennen junan lähtöä, joka oli sitten myöhässäkin.

YHA:n suomalaiset baareilemassa

Maan sisäinen lentokenttä oli tosi selkee eikä jouduttu jonotteleenkaan kauaa, onneks olin tehnyt check-innin jo netissä! Lento oli hiukan myöhässä ja muutenkin se lento oli varmaan huonoin millä oon ikinä ollut! Kauheesti ilmakuoppia ja laskeutuminen tapahtu hurjan nopeesti. Kumpikin meistä tukki korvansa ja Miialla alko särkeen hampaitakin. Mä luulin jo et ollaan tekemäs hätälaskua viereiseen jokeen, kun en oo koskaan ollut noin lujaa laskeutuvassa koneessa. Lentokentällä soitettiin perheelle ja hypättiin junaan 24$ tunnin matkasta. Junassa matkustaminen tuntu kauheen kivalta verrattuna siihen lentokoneeseen. Meinattiin mennä oman junapysäkkimme ohi, kun katseltiin vain vieressä istuvia teinityttöjä, joilla oli varmaan 13cm korot jalassa. Juna pysähty ja tajuttiin meidän jäävän siinä. Varmistin asian vielä niiltä tytöiltä, otettiin kamppeet syliin ja hypättiin pois. Istuin maahan, naurettiin ja mä laitoin kengät jalkaan. Käveltiin sovittuun tapaamispaikkaan keskelle juna-asemaa ja lähettiin Peterin kyydissä farmille.

 Matkapäivänä ei syöty ku aamupala ja junassa napostelin lentokoneen marmeladeja nälkääni

Ensiksi meitä odotti illallinen. Riisiä ja tomaattista lihakastiketta. Täällä ei hyväksytty kasvissyöjiä, joten munki täyty syödä lihaa. Otin oikeestaan vaan pari pientä palaa sillai et perheen isä näki mun syövän ne. En pureskellu lähes ollenkaan, koska liha tuntuu suussa aivan kauheelta. Jälkkäriksi saatiin aivan ihanaa suklaakohokasta tai en oikeen tiedä mitä vanukasta se oli. Perheen pojalla oli 19-vuotis synttärit ja sytytettynä oli kunnon kokko, jonka ympärillä se juhli kavereidensa kanssa. Me mentiin sinne myös hetkeksi aikaa istumaan. Poika ja sen pikkusisko(13v) on tosi mukavia ja viihdyttiin tosi hyvin, mut oli jo väsy joten käveltiin jyrkkää ylämäkee taskulampun valossa joku alta kilometri ja kuunneltiin lepakoiden ääntelyä. Täällä on kuulemma myös paljob wallabeja, mut ei olla nähty yhtään.

Sateinen päivä Ironbarg Grangella

Aamulla oli herätys 7.30 ja syötiin aamupala. Sen jälkeen katottiin mitä töitä me tehdään (kanojen ja koirien ruokkiminen), jonka jälkeen kierrettiin vähä paikkaa ympäri. Perheen isä, meidän orjapiiskuri pisti meidät peseen kolme vessaa ja siivoon keittiön pojan aamupalavieraiden jäljiltä. kahdelta toista on kahden tunnin tauko(nukuttii ku oltiin aivan poikki), minkä jälkeen meidät laitettiin sytyttään takkaa. Ei ollu iha nii helppoo ku suomessa, koska puut on täällä kosteempia ja paljon painavempia ja paksumpia. Perheen poika autto meitä ja kaikki kyseli etteikö osata sytyttää tulta. Ärsytti tosi paljon, ku meidän ei periaattees edes annettu ite yrittää ku heti alettii vaa vittuileen. Tämän jälkeen tanssittiin perheen isän kanssa salsaa. Miia ei osannu ennestään kauheesti, mutta nopeesti sekin oppi. Mä taidan olla luontainen salsalahjakkuus! Oon toki ollu muutaman kerran tunneilla, mut se on ollu vain yksin tanssia. Nyt me opittiin perusliikkeiden lisäksi, pyörähtämään, antaa kavaljeerin pyörähtää, pyörähätää kaks kertaa ja kääntyä samalla, tanssiin käsien alla ja avaan sen solmun mikä siitä syntyy ja niiaamaan. En osaa selittää noita kunnolla, mut tosi monta juttua! Keskiviikkona oli 15$ salsakurssi, jonne Miia ei varmaan halua tulla, mut mä haluisin mennä. Tanssimisen jälkeen katottiin Australia -leffa ja saatiin vähä rauhottua. Sitten alkoki armoton ruuanlaitto ja tiskien pesu.

Täällä on myös pari tuollasta koissua, yli sulosia, tottelevaisia ja kilttejä!

Perheen isä sanoi, että ens viikolla, kun tänne tulee niitten sukulaisia meidän täytyy olla vielä paljon tarkempia keittiöjutuissa kun täällä on enemmän ihmisiä. Ollaan suoraan sanoen näitten ihmisten orjia, jotka ei tee mitään muutaku siivoo ja kokkaa. Me luultiin tulevamme kerään hedelmiä, mutta tällästä työtä me ei haluttu! Sitten meille neuvottiin miten tehdään jogurttia itse ja tehdään varmaan joku ilta juustooki... Miialle tais nousta vähän kuumetta ja mun maha on aivan sekasin lihan syönnistä, että joudun ramppaamaan vessas vartin välein. Tossa puoli 8 aikaa koitin soitella kotiin, mutta ei sinne saanut yhteyttä (kiitos meidän mökki tai vodafone). Tekstarit kuitenki meni läpi ja äidin teksiviestit on aina niin sydäntä lämmittäviä: "Moro ! Ollaan mökillä on syksyistä . Työn iloa ! Kotiväki". Just tätä kaipasin masentavaan ja kipeeseen mielentilaani äiti, KIITOS! Laittaisitko seuraavalla kerralla vaikka et: "koita pärjätä kulta, mä tiedän et sä pystyt siihen!" (anteeksi en viitti laittaa tätä tekstarina äitille itselleen ku mulla ei ole paljoo saldoo)

Joku ihmeen vesieläin. Ruma ku mikä ja se syö matoja.

Nyt Miia on jo nukahtanut ja koko muu perhe on kattelemas telkkaria. Mäkin varmaan menen pian nukkumaan luettuani ensin maailman huonointa kirjaa Priska, joka tässä mielentilassa tuntuu kuitenkin kumman hyvälle kun muuten tunnen itseni orjaksi (joksika meitä myös kutsutaan täällä). Niin juu ja ilma on sateinen ilmeisesti koko viikon, mikä ei ainakaan nostata meidän mielialaa eikä päästä ulkotöihin. Lisäksi tää paikka on tunnin ajomatkan päässä Brisbanesta. Ei siis ihan niin lähellä, mutta niin korkeella vuorella, että kaupungin valot loistaa meille joka ilta.

-Alisa

torstai 16. syyskuuta 2010

2nd day at Sydney

Nukuttiin t'n''n yhteentoista ja mentiin heti aamupalalle. Se oli samaa paskaa ku eilenki (kaks viipaletta pullapaahtoleip'', marmeladia, voita, appelsiinimehua ja kahvia. Sovittiin kuitenki ett' kestet''n nelj''n asti ilman sy;mist' ku muuten tulee liika kalliiksi, kun ruuan hinta ulkona sy;dess' on t''ll' aika sama ku Suomessakin.

Ei tiedet' onko toi pulu vai haikara, mut paljon noita t''ll' on ja ne on pelottavia, ku ne on iha ku puluja

T'n''n aamulla l'hdettiin aluksi pankkiin suunnitelmana hankkia dollareita. K'ytiin rahanvaihtopistees, miss' ne ei suostunu vaihtaan ku eurojen setelit, sitten pankissa mist' ne neuvo meid'n pankkiautomaatille. Miia sai automaatilta rahaa, mutta mun depit/credit kortti ei toimi t''ll' miss''n. En siis saanu rahaa ja kirosin sit' miksen ottanu electronia mukaani. Visan puolihan toimis ja pyyd'n is'lt' jo valmiiksi anteeksi jos jossain kaupassa jotku on eilen painanu laskun menee visalle ku se ei oo muuten toiminu. Odotan ku kuuta nousevaa, ett' saan huomenna Australialaisen pankkikortin!

Emm' tied'

Pankkiongelmien j'lkeen l'hdettiin shoppaileen, koska mun ei ollut kauheen kiva kulkee korkkareilla kaupungilla tietokonelaukku kainalossa. L'ydettiinkin 80dollarin laukku joka oli alessa 30$, ei paha mun mielest' ja ainaki pit'is olla hyv'' laatua! Miia tietenki makso koko lystin, ku mulla ei luonnollisesti ollut rahaa. Miia ei ostanu itselleen mit''n ja k'ytiin hostellin kautta vaihtamassa eri kuteita p''lle kun ilma alkoi l'mpenem''n ja l'hdettiin kohti puistoja.

Karatekid Miia
 Otettiin jopa kuva meist' yhdess' itselaukaisimella. Toi puisto todellakin oli KAUNIS!

Ilma oli ihana ja tuntu NIIN hyv'lt' olla t''ll'. Puistot oli ehk' kauneimpia n'kemi'ni, vaikka t'll' hetkell' tuntuu silt' vaan sen takia et kaikki on niin uutta. Paikka muuten kuhisee kinukkeja eik' vaaleehiuksisia ihmisi' n'e oikein miss''n! Tuntuu et Aasialaiset on kansoittanut Sydneyn kokonaan ja me ollaan aivan eri n'k;si' vaaleine hiuksinemme. Outoa, koska luultiin sulautuvamme hyvin valtav'est;;n!

 Harrastettiin poseerauksia, jotka ei ollut ihan niit' normaaleja turistiposeja
Paikallinen n'sinneula!

Istuttiin puistossa suihkul'hteen juurella ja pelattiin Aliasta. Meist' tulee aivan parhaita siin' kun harjotellaan yhdess' vuosi. Harmi vaan ettei ole ku yks kakspuolinen pakka mukana... P''stiin my;s luultavasti yhden h''parin kuvien taustalle, kun ne juuri sopivasti kuvaili meihin p'in ja n'htiin patsas joka oli ihan oikeen kissan n'k;nen. Pustossa n'htiin papukaijojen lent'v'n ja nelijalkasen h'm'h'kin. Harmi et mun siit' ottamat kuvat oli nii huonoja ettei niit' voi julkasta (olisko k'si v'h' t'rissy!)

Kaksi leijonaa <3
Mun nettiaika loppuu kesken!

Luultiin olevamme viereisell' niemell' oopperalatosta, mutta yll'tt'en l;ydettiin ittemme aivan oopperatalon juurelta. Jestas se on iso rakennus, ei se kuvissa niin isolta n'yt'! Autettiin yht' yst'v'llist' herrasmiest' ottaan kuvan itsest''n ja talosta ja k'ytiin oopperatalon alla vessassa. (jei t'm'n kaikki halus tiet''!!) Hetken matkan p''ss' ulkona oli joku esiityj'ukkeli, jota me j''tiin katteleen. Se ajo ykspy;r'sell' joka oli varmaan kolmen metrin korkeudessa ja jongl;;ras puukolla, tulikepill' ja keilalla. Oli v'h'n liian hurjan n'k;st'. Onneks esitys ei kest'ny kauaa ja me l'hdettiin hipsiin pois. Rantakadulla oli laattoja, jossa oli joittenki ihmisten nimi', mutta ei taidettu tuntee yht''n niist'. Lopulta huomattiin kellon olevan nelj' ja meill' ruoka-aika, joten l'hdettiin summittaisesti georgestreeti' kohti.

Siin'h'n se Paras turistikuva 4evah

Oopperatalon edustalla

Eip' matka ollutkaan niin lyhyt ku luulin, oltiin k'velty rantaa pitkin nii pitk' matka et paluumatkasta tuli paljon odotettua pidempi. K'veltiin paikallisten asuntojen ja tosi kalliiden n'k;sten virkamiespaikkojen vierest'. Lopulta p''siinkin sy;m''n paikkaan jossa ruoka paistettiin meid'n nen'n edess'. Ruoka oli sairaan hyv'' eik' sit' meinannu jaksaa sy;d' loppuun. (Miia ei sy;nykk'', ku se on pienempi ku m'') T'n j'lkeen jalat oli jo niin kipeen' ja meit' v'sytti ett' oli pakko menn' hostellille lep'ileen. V'h'n aikaa maattiin m' kyll'styin ja tulin kirjotteleen blogia, nettiaika kuitenki loppu ja nyt kirjotetaan Miian tunnuksilla. Miia luki mun bloggailun ajan huoneessa ja nyt l'hdet''n tutustuun ihmisiin jos vaikka l;ydett'is uusia kavereita.


Oltaiski voitettu toi!

-Alisa(ja iha pikkase Miia)

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Lentomatka oli ja meni

Pyyd'n jo etuk'teen anteeksi ettei kaikki kirjaimet toimi, kun en aina kirjoita omalla koneellani.

Lentokent'lle l'hdettiin maanantaina klo 12.00 ja siel' vietettiin muutama tunti istuen Picniciss' Mamman ja Pinjan seurassa. Matkalaukkujen viemiseen jono oli tosi pitk' ja ajateltiin jo, ett' meid'n t'ytyis etuilla muita, et ehdit''n koneeseen. On ihmeellist' etten vollottanu kent'll' kauheesti. P''tin vaan etten katso taakseni ku l'hettiin turvatarkastukseen. Odotettiin seisten varmaan 5min ku sitte jo p''stiinkin Finnairin koneeseen. Eka matka meni mukavasti, vaikka meid'n vieress' istu joku turhant'rke' herrasmies lukien kauppalehte' yms. Me pelattiin matka Aliasta ja naurettiin tosi paljon. Lentokoneen laskeutuminen sattu jonkin verran korviin ja joudun koko ajan heiluttelemaan leukaani. Onneks se meni aika nopeesti ohi.

 Pikkasen sellasta milt' Etihadin lentokoneissa katseltiin n. vuorokausi. Tekstityksetki tietenki ymm'rrettiin!

Frankfurtin kent'll' kaupassa salakuuntelin hetken nelj'n tyt;n keskusteluita, p''tin kuitenki menn' moikkaamaan, koska kohde oli sama ja pari niist' oli ollu Australiassa jo kerran aikasemminkin. Oltiin kaikki siel' kent'll' aika hukassa, kunnes kysyttiin joltaki apua ja p''stiin oikeen portin eteen porukalla istuskeleen ja ryhm''n liittyi matkalla my;s yksi mieskin. Miian kanssa k'ytiin sy;m'ss' aivan mahtavan hyv'' kanasalaattia, jota tosin oli liian v'h'n! Turvatarkastuksessa Miia p''si suoraan l'pi, mutta mulla piippas. Sitten p''sin naisen kopeloitavaksi, rintsikat huusi, keng't huusi. Hihat piti suoristaa ja housujen yl'reunasta koitettiin etten kantais asetta tai jotain! Mulla oli hauskaa ja laukkukin piti viel' tyhj't' l'hes kokonaan. Saatiin vaihdettua Abudhabista Sydneyyn menev'n koneen liput, ku niit' ei saatu viel' Suomessa ja Turvatarkastaja sano Miialle, et lentokoneeseen t'ytyis jo kiirehti' ja multa se ei edes vaivautunut katsomaan passia! Etihadin lentokone oli niin hieno et melkein taas aloin itkeen. Saatiin siel' pussukat joissa oli silm'laput, korvatulpat, hammasharja ja tanha ja sukat. Kaikilla oli omat "tietokoneet", joilla pysty katteleen telkkariohjelmia, paljo uutuusleffoja ja vanhoja klassikoita, pelaan pelej' tai seuraan matkan kulkua. Lento l'hti kuitenki niin my;h''n ettei jaksettu kattoo ku yks leffa ja nukahdettiin. Abudhabi saapuikin aika pian lentoem'nn'n aamupalaher'tyksen j'lkeen.

 Abudhabin lentokentt' ja v'syneet matkustajat aavikon keskell'

Lentokent'll' l;ydettiin IHAN ITSE oikee portti, mutta vessan l;yt'miseen meniki sitten pidempi hetki. Muut reppureissaajat oli menny jo meit' ennen passintarkastuksesta ja me mentiin per'ss' niitten seuraan istuskeleen. Miia otti hyv't nokoset ja m' l;ysin ilmasen netin. Odotteluaika tuntu v'h' liian pitk'lt', mutta siit' selvittiin. Ennen lentokoneeseen menoa venyteltiin ja toivottiin siel' olevan isommat jalkatilat ku edellisess'. Ennen l'ht;' tarkistettiin, ett' kaikilla oli Australian viisumit ja sama konehan siel' odotti, mutta t'll' kertaa m' p''sin ikkunapaikalle, ku Miia oli ollu siin' edellisen lennon. Katottiin tuhottoman monta elokuvaa ja oltiin kellonajasta aivan sekasin. Miia sai nukuttua kunnolla (TAAS!) ja m' torkahtin vaan kerran kunnolla. lento l'hti abudhabista suomenaikaa about 10.00 ja oli perill' Sydneyss' noin 23.00. Aika monta tuntia siin' koneessa viruttiin hitaasti kulkevan ajan kanssa ja Sydneyn lentokent'll'kin saatiin jonotella ainaki tunti, jonka j'lkeen kello oli 6.00am paikallista aikaa.

Toinen v'synyt matkustaja sai unta, mutta n'ytt'' silt' et se tippuis tosta ihan just.

Sydneyss' mua ei pyydetty edes n'ytt'm''n mun karkkeja, jotka olin merkannu papereihini, mik' oli outoo koska muut suomalaiset miia ja mua lukuunottamatta l'pivalaistiin. Work & Travelin kautta oltiin meid'n mielest' hoidettu asiat v'h'n ep'loogisesti,  koska oltiin oltu kaks p'iv'' lentokonees, eik' saatu huoneita heti ja meid't laitettiin k'veleen toimistolle, mist' meist' otettiin valokuvathenkil;korttiin. (t'll' hetkell' mun k'tt' alkaa s'rkeen kirjottaminen aivan j'rkytt'v'sti!) Kyseltiin kaikilta mist' saatais adaptereita ja ihmiset t''ll' oli aivan ihania ja auttavaisia pari kauppaa kierrettu' me l;ydettiinkin sopivat. K'veltiin takasin YHA hostellille ja saatiin huoneitten numerot. Kaikki 4 suomalaista tytt;; p''si samaan huoneeseen, k'ytiin suihkus ja vedettii p'ikk'rit.

 Australian aurinko alkoi sarastaa lentokoneessa, viel' kuitenkin pilvien p''ll'

Kolmen aikaan mentiin kaupungille k'veleen, istuttiin Miian kanssa rannas ja Aussiel'm' tuntu alkavan jo hymyileen meille sy;tii KFCss' ihanaa kanaa, katottiin hostellissa Juliets letters loppuun ja nyt on pian aika menn' nukkumaan... Lis'ilen kuvat my;hemmin, kun p''sen omalla koneella nettiin...

 Kuvat ei ole ihan oikeessa j'rjestyksess', mutta eikai se haittaa. Saatiin lentokonees kaikkia herkkuja, mutta silti mulla oli koko ajan n'lk'...

M' tyhm' en tajunnut eilen, et olisin voinut k'ytt'' muistitikkuani kuvien siirt'miseen. No koitetaan nyt paremmalla onnella (ettei k'si kipeytyis) ja viisaampana.

-Alisa

torstai 9. syyskuuta 2010

4 yötä lähtöön

En jotenki osaa vielä jännittää lähtöä, vaikka kaikki sitä kyseleekin. Mun aivot tajuaa varmaan lähtemisen vasta lentokentällä ja itken puolituntia äitissä kiinni. Kotona asumisessa on ollut hyvää se, ettei mun ole tarvinnut huolehtia pyykkien tai astioiden pesusta, kun äiti hoitaa kaiken. Kiitos siitä! <3

Tänään vien töihin kakun, raastoin sinne väliinki valkosuklaata, ettei ainakaa makeutta pitäis puuttua!

Tulostin viisumitkin ajoissa Miialle ja mulle, mutta nyt oon onnistunut hukkaamaan ne. Jei, hyvä minä! Miian kanssa tilattiin viimeviikolla lentoliput Sydney - Brisbane Sat 18 Sep 2010 3:10Pm - 4:35Pm. Nekin täytyy tulostaa, joten mun täytyy poiketa joku päivä hyväksikäyttämässä veljen tulostinta.

Ensimmäisestä määränpäähämme Brisbaneen me ei kuitenkaan päästä vain lentämällä. Perheen isältä tuli meille sähköpostissa ohjeet paikkaan, josta ne hakee meidät.

Hi Miia and Alisa,

We will pick u up from the Beenleigh Bus Transit centre.  So you will need to catch the train from the airport to Beenleigh.  It’s not hard and takes about 1 hour.  Ring when u get to the airport so that I know u are on your way and let me know what time u expect to be in Beenleigh…the trains may only run every ½ hour.  The Bus centre is next to the train station and I would want u to wait under the big roof right in the middle. 

Joten joudutaan vielä matkustamaan junalla ja suunnistamaan bussiasemalle. Taidan myöskin delegoida perheelle soittamisen Miialle! Brisbanen paikalla on myös uudet nettisivut, joiden mukaan paikka näyttää varsin mukavalta, mutta jostain kumman syystä odotan seuraavaa paikkaa enemmän.

Koitan vielä ottaa paljon kuvia läksiäisistä, jotka on lauantaina ja kirjottaa vielä ainakin kerran ennen lähtöä.

-Alisa

Ps. Uudessa Visassa oli hienoa, että sain Depit puolelle laitettua oman tilini ja Visa puolelle isän tilin, joten voin käyttää sitä oman electron korttini sijasta!