minne se joulu meni?

Kaytiin ennen joulua herkuttelemassa. Oli ihan sairaan hyvaa valkosuklaajuustokakkua ja sita oli PALJON!

24.12
Jouluaatto tuli kauheen nopeesti. Eilen illalla soitin äidille ja kysyin perunalaatikon ohjetta. Koitettiin sitten, mutta tehtiin muusista ehkä hitusen liian paksua ja unohdettiin ostaa voitaki, joten jouduttiin käymään kahdesti kaupassa. Joku ääliö oli sammuttanu uuninki kesken meidän kokkaamisen, joten meidän kokkaaminen oli varsin haastavaa! Laatikko kuitenki maistuu ihan sairaan hyvälle! (ei ihme sen voimäärän jälkeen) Mä alotin aamuni heti nousemalla väärällä jalalla ylös ku Miia kysy missä perunalaatikot on. Mun oli pitäny jättää ne meidän huoneeseen, mutta olinki ajatuksissani pistäny ne jääkaappiin. Onneks se maku oli kuitenki tosi hyvä.

Perunalaatikkoa kuoharin kera oli meidan jouluruoka
Jos ei aikasemmin ole ollut hirveetä koti-ikävää niin tänään todellakin on. Tuntuu, että nyt on maailman kurjin joulu ja itkettää. Ollaan pari viime päivää vaan pelailtu tietokonepelejä Miian kanssa, koska Cairnsissa sataa vettä oikeen kunnolla. Telkkarissa kerrotaan, että täällä tulvii, mutta en mä ole vielä nähnyt tulvia. Tästä sateesta päätellen ne on kuitenkin tulossa. Hennakin soitteli eilen, että se tulee äitinsä ja veljensä kanssa huomenna tänne. Ne asuu hotellissa, joka tuntuu meistä tosi kaukaselta unelmalta. Ei osaa oikee enää kuvitellakkaan omaa huonetta, missä olis vaan pari sänkyä. Aamupäivän mä sain vielä asua yksin huoneessani, mutta nyt tänne muutti kaks tyttöö ja yks poika. Miia vietti täällä mun kanssa pari yötä. Ei ole kauheen kiva nukkua yksin ku en oo siihen tottunut. Onneks mulla on 3 nallee seurana.

Ostettiin korttejakin ja niitä on tullu kirjoteltua urakalla. Täytyy aina pitää taukoo kirjottamisen välissä et ehtii ajatteleen oikee kunnolla kelle on kirjottamassa. Itkinpä korttejaki kirjottaessa ihan kauheesti. Miia on kovis eikä itke ollenkaan. Mä oon kauheen tunteellinen ihminen!! (Oon ihan varma, että Miia itkee itsensä uneen eikä vaan näytä surkuaan mulle) Meillä menee oikeesti hyvin. Cairns on tosi kaunis kaupunki ja ollaan viihdytty täällä. Olis vaan kiva, että olis enemmän aurinkoisia päiviä. Nähtiin pari päivää sitten Johan ja Karoliina, jotka on kotosin Ahvenanmaalta. Meidän piti tavata myös toissapäivänä, mutta Miia hukkas 50$ eikä päivä ollu kauhee hyvä, joten peruttiin se tapaaminen. Miia nukkuki tosi paljon sinä päivänä, mutta päästiin ainaki käymään netissä, mikä vähän piristi mieltä.

Ollaan laskettu ettei ole mitään järkeä ladata meidän omaa nettitikkua. (Jee, 50$ turha ostos multa) Tulee paljon halvemmaksi käyttää mäkkärin ilmasta nettiä mun kännykällä ja jotain maksullisia nettejä, joihin saa kuvat ja blogin tikulla. Mua harmittaa et nettiin pitää aina lähtee ja sen vuoksi tuleeki käytyä sielä tosi vähän. Maksoin vuokrani hostellissa eilen ja niillä oli joulualennus 15$/yö. Oli tosi kiva yllätys, joten maksoin heti suoraan kolmanteen päivään tammikuuta asti. Silloin lähdetään taas matkaan, joten uusivuosi ollaan vielä rannikolla ja sitten kuuma sisämaa kutsuu. Täytyis muistaa tarkastaa öljyt autosta ennen matkaan lähtemistä! Ostettiin yks päivä myös Uno kortit, muttei yhtään muisteta oikeita sääntöjä miten sitä pelataan! Todella kätevää sinänsä, mutta ollaan nyt pelailtu omilla säännöillä.

26.12

Joulu oli ja meni. Aattoiltana äiti soitti ja puhuin myös Anniinan kanssa, mikä oli tosi kiva! Lähdettiin sitten Miian kanssa puoli 10 uimaan, vaikka sato kaatamalla vettä. Katottiin et allas oli suljettu, joten päätettiin vaan kahlailla. Jotenki siinä sitten innostuttiin ja alettiin pelaan vesisotaa ja uimaanki mentiin vaatteet päällä. Oli ihan sika kivaa, mutta se lysti loppu siihen kun viereisen poliisiaseman sireeni pärähti vinkumaan. Allas oliki ollut auki 10 asti, mutta kello oli jo vähän yli eikä sielä saanut enää uida. Lähettiin likomärkinä kävelylle ja hypittiin vesilätäköissä (edelleen kaatosateessa) laulaen joulu lauluja. Saatiinpahan päivästä ainakin hitusen parempi hassuttelemalla kunnolla ja olihan meillä ihan sika kivaa.

Eilen sitten lähdettiin illemmasta Liinan ja Johanin luokse. Lähdettiin heti suunnistamaan väärään suuntaan ja Miia oli aikasemmi päivällä ollu jo kolmen tunnin lenkillä, joten se ei olis enää jaksanut kävellä n. puolen tunnin matkaa. Äkkäsin sitten woolworthsin ostoskärryn ja käskin Miiaa hypätä kyytiin. Työnsin Miiaa koko matkan ja kehitettiin tarina poliisien varalle, että Miian nilkka on kipee. Työnsin välillä Miiaa pitkin penkkoja ja yks mies auttoki meidät pois nurmikolta. Seuraavaksi tuli vastaan pariskunta, josta mies alko kertoon tarinaa siskostaan, jolla oli ollut jalka kipee ja sitä oltiin työnnetty ostoskärryillä. Se otti meistä kuvanki siskolleen! Meinasin jopa kaataa sen kärryn kun yks pyörä jäi jumiin. En varmaan olis ilman tomaatinpoimimisesta tulleita jättilihaksia pystyny pitään sitä kärryä kaatumatta. Viimesessäkin tienylityksessä oli ongelmia ennen ku Liina tuli meitä vastaan. Kärry jäi jumiin ja mukava herrasmies autto nostaan sen mun kanssa. Lähdin juosten työntään Miiaa tien yli, koska kävelijöitten valo oli jo vaihtumassa punaseks. Yks auto tööttäski meille ku mentiin vielä punasten aikaan.

Kauheen hauskaa on ollut. Onneks Liina työnsi Miiaa loppumatkan ku mun voimat alko jo hupeneen ja olin ihan hiestä märkä. Perillä meitä odotti ihana joulupöytä, minne oli katettu ruokaa Italiasta, Taiwanista, Ruotsista ja Ranskasta. Mekin vietiin suomalaisvahtistukseksi perunalaatikkoa. Oli tosi hyviä ruokia ja oltiin Miian kans nii ilosia lihapullista ja graavilohesta. Istuttiin sitten Iltaa ahvenanmaalaisten kanssa ja juotiin halpaa punkkua. Päätettiin vielä lähtee baariinki, vaikka luultiin kaikkien paikkojen menevän kiinni 12, mutta jostai kumman syystä löydettiin itsemme tanssimasta vielä neljän aikaan baarista paria tonttulakkia rikkaampina. Vietetään varmaan uusivuosiki Liinan ja Johanin kanssa. Ei olis kyllä tullu mieleenkää ku tänne lähettiin et vietettäis joulua ruotsinkielisten kanssa!

-Alisa

RoadTrip with Pauliina

15.12

 Pauliinan maisemakuvausta matkan varrelta.

Atsi ja Pauski toimi DJ:na. mina ajelen...

Anteeksi! Oon kyllä onnistunut laiminlyömään koko blogin pitämisideaa tosi pahasti. Lähdettiin pari päivää sitten Bundabergistä ja ollaan matkustettu kovaa tahtia kohti Cairnsia. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Rockhampton, jonne päädyttiin parin mutkan kautta. Ensin meidän piti mennä Town 1770:een, mutta tiet tulvi ja ajettiin yli 120km turhaan. Eipä päästy sitten ajeleen moottoripyörillä niinku oli aluksi suunnitelmissa. Rockhamptonissakin joki tulvi, muttei onneks niin pahasti etteikö sinne olisi päässyt. Joshin äiti suositteli eläintarhassa käymistä ja etsittiin se heti käsiimme. Ajateltiin kiertää sielä aamulla, mutta haluttiin jo illalla vähän maistiaisia. Ei ollut vielä pimee, joten ajateltiin sen olevan ihan turvallista, mutta äänet kuulosti pelottavilta ja kun meinattiin lähtee rantaan oikasten nurmikon poikki Pauliina sai huomata ettei keppi ollutkaan keppi vaan musta käärme. Säikähdettiin ihan sikana ja Pauliina lähti hyppimään pakoon samaan suuntaan ku mihin se käärmekkin hyppi. En tiedä kumpi säikähti enemmän, mutta oon koko ajan täällä pelännyt nurmikoita ja nyt pelkään niitä entistä enemmän! Illalla mentiin istumaan mäkkärin nettiin ja mä järjestin auton nukkumiskuntoon. Ei oltais ikinä uskottu et sinne mahtuu nukkumaan, mut mä olen loistava autonpakkaamistetriksessä! Illalla etsittiin vielä suojaisa nukkumispaikka lähiöalueelta ja nähtiin aivan hulluja jouluvaloja.

 Pyoratuoli parkkipaikka on vahan vaikeemmas paikas Rockhamptonissa

Pauliinalla oli vaikeuksia nukkua autossa, koska sielä on aika kuuma. Mulle onneks kuumuus ei ole ongelma, koska mun kämppä Tampereella oli aina ihan sika kuuma! Aamulla lähdettiin kävelylle eläintarhaan ja sitä ympäröiviin puutarhoihin. Oli ihan kiva paikka, vaikka koalat onkin tylsiä ja nukkuu vaan puissaan. Kahdentoista aikaan jatkettiin matkaa kohti Mackeytä, jossa meidän piti olla yö. Sinne päästyä etsittiin suihku (jota hygieniafriikki Pauliina kovasti vaati), joka löyty huoltoasemalta. Jonka jälkeen päätettiinkin jatkaa matkaa Airlie beachille, koska ei vielä väsyttänyt. Lähes koko matka pimeessä ajeltiin turvallisesti rekan perässä kenguruita peläten, joita tosin ei nähty. Airlie beach vaikutti illalla todella suloiselta rantalomakaupungilta, jossa tosin ei meduusojen vuoksi oikeen saanut uida. Ajettiin meidän auto korkeelle vuorelle hienostotaloalueelle. Sielä luki sen olevan yksityisalue, mutta ei me välitetty.

 Airlie beach

 Pauski poimi avokadoja ja mie koitin jotai outoja hedelmii, mut ne ei irronnu!

Meidan laittomasta yopaikasta

Aamulla herättiin siihen, miten joku rikas herra koputti meidän auton ikkunaan kuuden aikaan. Lähdettiinkin sukkelasti pois ja mentiin rantaan tekemään ruokaa. Mua kiukutti nopeen herätyksen ja nälän vuoksi, mutta onneks Pauliina kesti sen. Pauliina on muutenki saanut kestää aika paljon, mutta luulen, että se vaan kasvattaa sen luonnetta. Esimerkkinä voisin sanoa Pauliinaa hyvinkin paljon ärsyttävän asian kun olen nauranut sille sen ajopelkuruuden vuoksi. "En mä uskalla kun me ajetaan väärällä puolella!", "En ole vielä tottunut näihin ajolinjoihin." (tässä vaiheessa Pauliinalla oli takana yli 200km ajoa) "En mä uskalla ajaa keskustassa!". Anteeksi Pauliina, mutta tän jälkeen sun on pakko uskaltaa ajaa missä vaan! On mullaki omia pelkojani, kun Pauliina ajaa sillalla pelkään sen osuvan kaiteeseen koska mua ahdistaa niin kapeet välit lujassa vauhdissa.

 Flooding

 Ruma kilppari

ja rumempia joulukoristeita
Pauliina on ajanut kuitenkin tänäänkin n.300km Townsvilleen, joskin mä tulin kuskiksi ennen keskustaa ettei Pauskin tarvisi panikoida. Täältä koitettiin löytää ilmasta nettiä, joka on tosi hankalaa. Kirjastosta löyty 15 minuuttia ilmasta nettiaikaa ja mäkkäreissä ei ole sähköpistokkeita... Tämä on todellakin mukavaa, kun mun koneen akku ei kestä puoltakaan tuntia jos se on täynnä. Seuraavana suunnitelmissa on löytää ilmanen leirintäalue, jonka pitäis olla n.20km päässä keskustasta ja huomenna rantaudutaan Cairnsiin Miian luokse (joka on hukannut kännykkänsä, mutta saa ilmeisesti mukavalta kahvilan työntekijältä uuden)!



16.12



Eilen illalla tapahtu vielä hauska juttu kun päästiin nukkumapaikkaamme Rollingstoneen. Pauliina kävi vessassa ja mä menin perässä. Huomasin kuitenkin pöntön reunan sisäpuolella vilahtavan jättimäisen sammakonjalan enkä uskaltanutkaan enää mennä sinne yksin. Hain Pauliinan kaverikseni ja se nauro mulle etten ole mikää kunnon partiolainen ku vessassakin käynti pelottaa. Vedin vessan näyttääkseni Pauliinalle miten ISO se sammakko oli ja sieltähän taas jalka pilkahti. Koitettiin myöhemmin saada myös se pois pöntöstä, mutta eihän me siinä onnistuttu. Tästä hauskuudesta on kuitenkin meillä olemassa myös video, joka mun täytyy liittää tähän blogiin kun pääsen nopeemman netin ääreen. Illalla hajotin myös meidän prinsessahyttysverkkoa ja tein siitä hyttysverkon ikkunaan, joten nyt meidän autossa voi nukkua ikkuna auki. Viimeyö tuntu tosi mukavan viileeltä, kun yöllä sato vähän vettäkin.

 Ihanan sininen maisema

hyttysverkko valmis, Rollingstonessa

Aamulla herättiin taas kuuden aikaan ja lähdettiin matkaan. Pauliina bongas jossain vaiheessa kyltin, joka ohjas vesiputoukselle. Päätettiin lähtee tsekkaamaan paikka, mutta ei kuitenkaan odotettu mitään ihmeempää. Kun päästiin putoukselle 8km ajamisen ja 700m kävelyn jälkeen oli näkymä päätä huimaava! En ole oikeesti nähnyt mitään niin kaunista koko elämässäni. Josephine falls on maailman kaunein paikka, jos voisin valita ihan minkä paikan vaan maailmasta jossa viettäisin loppuelämäni se olisi toi! Nähtiin turistien laskevan vesiliukumäkeä kalliolla, eikä meillä ollut biksuja mukana. Päätettiin kuitenkin mennä myös uimaan mekot päällä ja se kannatti. Kaikki muut lähti pois ja saatiin vallata paikka hetkeksi vain meille. Ton paikan kauneutta ei voi oikeesti sanoin kuvailla eikä mun kuvien lisääminenkään auta. SE TÄYTYY ITE NÄHDÄ! Oltiin niin onnellisia sieltä pois lähdettäessäki ja niin tyytyväisiä siihen, että päätettiin poiketa vähän reitiltämme.

Putousten vuoret oli ton nakosia kauempaa
Oltais muutenki oltu aivan liian aikasin Cairnsissa jos ei oltais pysähdytty polskimaan. 22km ennen Cairnsia Pauliina sanoi, että: "Nyt mä alan tottua jo näihin ajolinjoihin". Vähän nauroin koska tässä vaiheessa Pauski oli ajanut n. 800km ja yhteensä meidän matkan pituus oli n.1500km. Oli ihanaa katsella maisemia ja istua auton kyydissäkin ainaisen ajamisen sijasta! Saavuttiin Cairnsiin kahden aikaan ja turist infon avulla löydettiin tosi nopeesti hostelli, missä Miia asuu ja respasta saatiin vielä varmistus asiasta. Nomads esplanade on tosi mukavan tuntunen hostelli. Täällä on uima-allas, aamiainen ja viikon hinta on vaan 108$. Lisäksi joka päivä saa ilmasen kipollisen riisiä tai makaronia respasta mihin aikaan vaan haluaa syödä. Tosi hyvää palvelua mun mielestä ja näillä on vielä työnvälitysmahdollisuuski (Ei tosin samanlainen ku Bundabergissä). Miia löysi meidät sitten joskus kolmen aikaan ja olin NIIN ilonen nähdessäni sitä pitkästä aikaa. Sen naama on ruskettunu ihan järkyttävän paljon!!! Miia meni tänään töihin ensimmäistä iltaa. Tosin se on vaan koeaika, joten ei vielä tiedä pääseekö se sinne hommiin kun se "kilpailee" jotain toista tyttöä vastaan.
Suunnitelmissa olis nyt olla täällä tammikuun alkuun asti ja sitten aika nopeella aikataululla kiertää jonkinlainen lenkki autolla. Varmaankin sama, jota eka suunniteltiin eli Alice Springs, Adelaide, Melbourne ja Canberra. Sitten ainakin minä suuntaan takasin Bundabergiin. Luultavasti maaliskuun alkupäivinä ja näillä näkymin mä olen tulossa maaliskuussa takaisin Suomeen Joosun kanssa. Kuten jo tosi monesti aikasemmin sanottu, ei Australiassa kuitenkaan kannata tehdä täysin pitäviä suunnitelmia koska ne saattaa muuttua. Varmaa mulle on ainoostaan tässä se, että takasin Bundyyn olen menossa.

Lopuksi vielä listaa mielenkiintoisista liikennemerkeistä, joita matkalla nähtiin (tässä ei ole edes kaikki):
Are we there yet
Still long way to go kids
Rest or R.I.P
How long to go dad
How long to go mum
Survive this drive
Don't roll over in sleep
Don't drink and drive

Lisäksi matkan varrella oli triviaa, jossa kyseltiin lähinnä jotain kukkia. Triviaa oli kuitenkin kerralla aina vain yksi kysymys jonka jälkeen tuli kyltti:

Keep playing on trivia it may save your live.

Joten muistakaahan pelailla sielä Suomenkin kaduilla triviaa niin pysyy tuo keskittyminen mukavasti siinä tärkeimmässä eli ajamisessa.

19.12



Eilen mä mä makailin yksikseni laguunilla kun Miian ja Pauliinan mielestä ulkona oli niin kuuma ettei sinne voinut mennä pidemmäksi aikaa hengaileen. Mun mielestä Cairnsin lämpönen ilma on todella ihana, vaikka joudunkin nukkumaan villasukat jalassa kun meidän huoneen ilmastointilaite on niin tehokas. Tuntuu aina kun astuu omaan huoneeseen, että menis perus ilmasta jääviileekaappiin, vaikka tosiasiassa tää huone on varmaan joku 20-22 astetta lämmin. Iltapäivästä kun Miia oli päikkäreillä tuli pari tyttöö pyytään meitä illaksi party bussiin kiertään Cairnsin baareja ja pitään hauskaa. Me oltiin jo aikasemmin jossain katteltu tollasia ja mä olin heti innoissani lähdössä. Hinta oli 30$ ja siihen sisälty sisäänpääsy baareihin, buffet ruoka (josta Pauliina ja mä saatiin paljon ihanaa salaattia), pizzatarjoilu baarissa, halvempia juomia, ryhmäkuva ja myöhemmäksi ilmasia sisäänpääsyjä ja drinkkilippuja. Miia ei halunnut lähtee mukaan, joten me hypättiin Pauliinan kanssa kaksin kaksikerroksisen punaisen bussin kyytiin, joka oli täynnä ilosia ja tanssivia ihmisiä. Oli aivan mahtava kokemus, mutta en mä varmaan toista kertaa tollaseen silti lähtis ainakaan täällä. Ostettiin myös cd, jolla on kaikki eilisen illan valokuvat. Nyt ei ole enää tuhlausrahaa oikeestaan ollenkaan vaan kaikki täytyy käyttää ruokaan ja bensaan.

Erilainen letkajenkka
Kiersin eilen myös vaikka kuinka monta kauppaa etsien tonttulakkeja, mutta ne oli ainakin kolmesta paikasta loppuunmyyty! En voinu uskoo sitä todeksi ja kiersin vielä monta kauppaa, mutta ei saatu pikkujoulujamme. Hikihän siinä alko mullekkin tulemaan jo tässä lämmössä kun joutuu juokseen ympäri kaupunkia. Tänä aamuna tää kaupungilla juokseminen taas jatku kun mä koitin ladata saldooni. Menin respasta pyytämään lisää credittiä, mutta ne anto yleisissa puhelimissa toimivaa ja tajusin sen tietenkin liian myöhään. Jouduin sitten etsimään Global Gossipin toimipisteen, odottaan vartin että se aukeis ja selittään miksi mulla on vääränlaista puhelincredittiä. Onneks se nainen sielä pysty vaihtaan rahat mun kännykkään, vaikka se aika näreissään hostellille olikin, koska niitten olis täällä pitänyt pystyä antaan mulle oikeenlaista heti. No ehkä siinä oli draamaa kerrakseen tälle aamulle. Nää aamut ei ole mun juttu ollenkaan kun eilenkin aamulla makasin silmälasieni päällä ja sitten noustessani onnistuin käsivarrellani katkaseen sangat kahteen osaan. Siitä tuli sitten reissu woolworhsiin ostamaan pikaliimaa ja nyt on lasit niinku uudet taas. Ilman Pauskin silmiä mä en olisi varmaan koskaan löynny oikeenlaista pikaliimaa. On se hienoo, että täällä on ihmisiä mua auttamassa, koska yksin vois tulla pupu pöksyyn tälläsis tilanteis.
Nettiin pääseminen on edelleenki tosi hankalaa. Hostellin maksullinen netti ei toimi, mäkkärin ilmanen netti toimii nii hitaasti, että se on ihan turha ja oman nettitikun lataaminenkin tuntuu liian haastavalta. Varsinkin kun se tikku on autossa ja auto on kauempana ilmasessa parkissa. Ja hei, mulla ei ole hajuakaan mis mun kamera on, siel on kaikki mun vanhat kuvat... noh onneks ne on jo hennan koneellaki...

-Alisa

Onneton ken pakenee kun jäädä haluaa

Pyydan jo valmiiks anteeksi kuvattomuutta. Seuraavaan tekstiin lisaan kuvia tyosta.

7.12.

Joulu on aivan pian eikä musta tunnu yhtään siltä! En kestä miten nopeesti aika kulkee täällä, viikot vaan vierähtää ohi ja pian sitä ollaan jo roadtripillä Pauliinan kanssa. Mä varmaan aijon lähtee hostellilta jo lauantaina ja asua pari yötä Joshilla ennen lähtööni. Puhuttiin Pauskin ja Hennan kanssa, että voitais pitää pikkujoulut perjantaina ja lauantaina mut on kutsuttu Joshin äidille illalliselle tai tutummin T:lle niinkun täällä sanotaan. Musta tuntuu että kaikki rahat menee sitä mukaa kun ne tuleekin. Tällä viikolla on ollut oikeestaan mun vuoro hankkia Joshille ja mulle illallista kun Josh on tehnyt sen monta viikkoo aikasemmin, joten koska toi mies tykkää syödä KFC:ssä ym. niin siihen menee aika paljon rahaa. Tänään teen kuitenkin meille taas makaronilaatikkoa.

Taidettiin koko ryhmä saada potkut töistä. Eilen mun selkään sattu niin paljon ja mua otti muutenkin työt päähän että aloin itkemään kesken työpäivän. En vaan enää pystynyt kerään niitä tomaatteja samaan tahtiin ku ennen ku alaselkään sattu. Oltiin töissä isolla koneella ja se meni tosi nopeesti eteenpäin, joten takana kulkeville kävelijöille jäi tosi paljon kerättävää. Sitten ne ääliöpomot laitto meidät kävellen keräämään lähes kokonaan yhden rivin joka on jotai puoli kilometriä pitkä. Mun selkä sano ittensä kyllä niin irti siitä työstä. Illalla helpotti taas heti kun Josh naksautti sen, mutta töissä sattu niin paljon etten enää pystynyt tekemään viimestä riviä. Sen jälkeen tulikin kunnon ukkosmyrky ja työt loppukin kesken.

Päivän päätteeksi lähes kaikki pyysi täksi päiväksi vapaata ja Jimmy hostellilla oli vähä hermostunut meille, mutta ei me olla mitää robotteja jotka jaksais tollasta työtä kauaa kerralla. Ne oli sitte hostellilla kysyny et voitaisko me kaikki saada vapaapäivä tai voisko ryhmiä jotenki sekottaa et osa meistä vaan tulis. Tän kuultua farmilla sanottiin ettei meitä tarvita sielä enää. Jimmy yrittää tänään selvittää onko meillä nyt enää töitä ollenkaan vai saatiiko tosiaan lopullisesti potkut. Mua ei periaattees haittais edes ne potkut koska oon joka tapaukses lähdössä pian, vaikka tarvisin kyllä kaikki rahat mitä vaan voin saada. Miian kanssa puhuttiin puhelimessa, että meidän täytyy varmaan tehdä vielä Cairnsissa kuukausi töitä.

8.12

Kauhee kun en aikasemmin muistanut kertoo yhdestä mun työpäivästä, joka oli aivan hirvee. Ensin aamulla sato vähän vettä ja mä näin n. 30cm pitkän pikkukäärmeen tomaattipusikossa. Aloin huutamaan suomeksi KÄÄRME, mutta tajusin ettei kukaa ymmärrä mua joten perään huusin SNAKE! Olin aika järkyttyny siitä vaikken yleensä käärmeitä pelkääkkään, koska mun naama oli n.20cm päässä sen käärmeen päästä ja mun käsi oli varmaan 3cm päästä siitä ku poimin tomaatteja. Onneks en iha koskenu siihen ja se sihisi mulle! Kukaan muu ei nähny sitä käärmettä, joten ihmiset ei uskonu et oikeesti näin mitään ja sekös mua ärsytti! Samana päivänä oli tosi kuuma iltapäivästä ja mä en juonut tarpeeks, joten mulla alko virtsis. Kiitos sille, joka on keksinyt kroonisen virtsarakontulehduksen joka voi alkaa ihan mistä syystä vaan! Päivän päätteeksi käveltiin Hennan kanssa pois pellolta ja mä menin sanomaan että "täähän on ollut tosi mukava päivä". Mikäs siinä jos tykkää käärmeistä ja kivusta. Onneks mulla oli lääkkeet mukana töissä.

Nyt oon onneks jo oppinut sen, että jos on kuuma päivä pitää töissä juoda ihan joka välissä kun ehtii, eli n. 40 minuutin välein. Tänään oli ihan kiva lyhyt työpäivä, mutta mun selkä on niin pilalla, että pelkkä istuminenki sattuu ja tomaatinkeruukoneen tärinä sattuu vielä enemmän. Koitin löytää hyvää asentoo istua ja poimia, mutta en ole enää niin nopea kun ennen. Koko päivän ajattelin, että Josh onneks naksauttaa mun selän ku pääsen kotiin ja niinhän se teki. Auttaa niin paljo mun olooni heti kun sen saa naksautettua. Onneks mun ei tarvi jatkaa tuola työssä enää ku kaks päivää, muuten voisin sanoo ikuisesti hyvästi pukuompelijan työlle jos mun selkä menis vielä enemmän pilalle. Töitten ansiosta oon kuitenkin huomannu käsivoimieni kasvaneen huomattavasti. En koskaan ennen esimerkiksi ole pystynyt tekeen siltaa suoraan maasta vaan olen aina taivuttanut itseni siihen suoraan seisaalta. Nykyään pystyn nostamaan itseni siltaan ihmeen helpostikkin ja oon NIIN ylpee itestäni. Sillan tekeminen myös naksauttaa mun selkää mukavasti!

-Alisa

Josh halusi myos kirjottaa, joten:

Hi everyone, im Josh..... u may have heard about me...im 23 oz/nz guy...... I dont know how it happened really but my friend and I were at a pub dancing and I saw Alisa, I knew right away I liked her so i danced with her.......ever since the first night i met her i knew i wanted to be with her........I love her so much, shes great......... she makes me laugh so much, like last night when she was talking about tomatos in her sleep hahahahaha i have a very warm body so when i went to hug her she moved me because she thought i was the sun.......... i could not stop laughing...... I think shes beautiful and shes so funny...... ive heard that Finnish woman don't really like to be called beautiful but i just cant help but say that to her because its the truth and im only being honest...... it all started after the first night that we met, when i looked into her eyes i felt something for her, i didnt know what i was feeling strait away but i know that i hadnt felt this way before.... when we met i asked her to stay the night with me and she did, since that night shes been with me every night since.... that feeling i had before that i couldnt understand, it was love and now i know it...... it makes me so happy to see her happy...knowing that Alisa had just recently came to Australia from Finland and she was staying in Bundaberg it was my goal to show her the small things that not many other people would think of because its the little things that count in life not the huge things, for example i love having dinner cooked for her and ready by the time she gets here after work, cracking her back into place everytime before dinner so she can enjoy her food and relax because she is always sore after work, driving my car everyday since the day we first met, going to the beach with bread and hand feeding the fish and doing my best to look after her when shes sick...... those are just a few things....... we went bowling too, that was fun....... even though i could barely hit a pin hahahahaha..... i was terrible lol..... still was a great night because i spent it with her.........all things work out if there meant to be and everything happens for a reason..... Alisa leaves in 1 week and im so depressed about that because shes gone for four months but i understand that it was her goal to travel around Australia and like i said, im happy to see her happy and if its meant to be than she'll be back.....ill still be waiting and be loyal to her and only her.....Ive decided to move to Finland with her when shes comes back to me after her travelling, i never thought id ever meet a girl that id move to the other side of the world for but i have and my decision is set in stone......now i will admit, i have made a lot of impulsive decisions in my life and some have lead me into a lot of bad situations, i dont regret anything that ive ever done throughout my life, if i could have gone back theres a lot of things that i would have changed...but at the end of the day everything thats ever happened in my life has made me the person that i am today and im PROUD TO BE ME..... but moving to Finland

to be with the woman im in love with is not impulsive when ive had time to think about this and i have never been so sure in all my life......Im not trying to bore you with a love story lol.... im just being REAL.... Alisa my beautiful, lemme throw down a lil rap for ya'll right quick babe.... THIS IS THE REAL ME, WHO IMA ALWAYS BE, STRAIT FLOWIN TO THE B.E- A.T, WHEN I THINK ABOUT LIFE, IN MY MIND ITS YOU AND ME, WEATHER IT BE COLD OR SUNNY YOUR PRESENCE MAKES ME SHINE, YOUR SO DIVINE AND YOU KNOW THAT IN YOUR HEART YOU WANNA BE MINE, YOU KNOW I WANNA BE YOURS FOR SURE, AND NOT A DOUBT IN ME THAT, ALISA ALA S, IS THE ONE, AND WHEN IM COLD YA KEEP ME WARM LIKE THE RAYZ FROM THE SUN........ Josh..........................................................

Kuvapostaus

 Miian kanssa kävelyllä eläintarhaan

 Olly strutsi ja tipu sen jaloissa on kuoleman vaarassa

 Papukaija

 Maailman hauskin kana

 Äidiltä tullut superpaketti. Kiitos vieläkin!

 Ton puun alla asu hulluja lintuja jotka hyökkäili meidän päälle

 kasa rapuja

 Mikähän lintu toiki nyt olis...

 Helsinki värinen hiusväri. hihii!

 Meidän viimeinen yhteinen foccaccia Bundabergissä

 Bundy river

 Hennan kanssa lähdettiin sateisena vapaapäivänä (tänään) pelaan bilistä

 Oli TOOSI ilonen, et sain Ellen!

 Emut ja strutsit näyttää ihan dinosauruksilta

 Mäki oon alkanut tuleen likasena töistä kotiin. Tosin enää ei saa käyttää ees hihattomia paitoja.

 Mun kantapään kukkaset. Just oikeessa paikassa ettei näy ku käyttää korkkareita

 OSKUn tähti korvassa <3

Noi nuotit on vielä vähä paksuja, ohenee jonkin verran kun ne paranee.

elämän päivitystä

29.11.2010 klo 16.33

Uus työpaikka on ollut tosi rankka. Päivät on yleensä n. 9 tuntia josta ei makseta kuitenkaan palkkaa kun osasta ajasta, mikä on tosi ärsyttävää. Ensimmäisenä päivänä oltiin töissä 6 tuntia, josta työskenneltiin 4 tai 4,5 ja palkkaa kuitenkin saatiin vaan 2,5. Valitettiin toki asiasta, mutta en tiedä saadaanko koskaan rahoja. Nyt tiedetään ainakin ettei ruokatauosta ja paikkojen vaihtamisesta saa rahaa, joten vaan tomaatinkeruukoneen päällä istumisesta maksetaan. Työ on onneks 7 päivää viikossa, joten siitä pitäis silti saada ihan hyvät rahat. Nyt oon työskennellyt sen 7 päivää putkeen ja selkää särkee ihan kauheesti, joten pyysin huomisen vapaaksi. On ollut muutenkin ideana ottaa Australiassa tatuointi niin varasin huomisaamuksi tatuointiajan. Mulle on tulossa päivänkakkaroita jalkaan (koska meidän auton nimi on Daisy), oskun tähti korvan sisään ja pari nuottia korvan taakse. Kaikki kuitenki sellasis paikois ettei ne koko ajan ole esillä, ku en halua mitään kauheen näkyviä tatuointeja.

Oon viettänyt oikeestaan koko vapaa-aikani Joshin kanssa, laittanu sille suomalaista ruokaa kuten pannaria ja makaronilaatikkoo ja se on laittanu mulle tosi hyvä sapuskoja valmiiksi ku tuun töistä kotiin. En ole siis viettänyt aikaa hostellilla oikeestaan ollenkaan ja Henna onkin saanut mulle joka ilta soittaa töihinlähtöajan (joka on yleensä 04.50 joten joudun herään neljältä) Vietän enää kaks viikkoo Bundabergissa ja sitten lähden Miian perään kohti Cairnsia. Josh olis halunnut lähtee mukaan, mutta eihän meidän autossa ole tilaa millekkää miehelle! Tuun sitten luultavasti takasin tänne huhtikuun alussa ja nykyisten suunnitelmien mukaan Josh lähtee huhtikuussa mun kanssa Suomeen! ÄITI MÄ PALAAN KOTIIN!! Mutta kuten sanottu Australiassa suunnitelmat saattaa muuttua ihan hetkessä, joten en ota asioista minkäänlaista stressiä.

Ei ole taas paljon kuvia, mutta äiti tollasta miestä olisin tuomas Suomeen. Ei kyllä ihan mikää paras kuva, mutta kai siitä jotain viitettä saa.

Tosiaan viimenen viikko on ollut niin paljon pelkästään työtä ja unta ettei mulla ole ollut paljon kirjotettavaa. Mun elämän mullistavimpia asioita on ollut kaikki tyyliin ostin sadetakin joka hajos heti ekana työpävänä yms. Ollaan onneks Hennan ja Frankon kanssa yks parhaista työpareista eikä meitä ole uhkailtu potkuilla ihan niin paljon ku muita. Josh on työpäivien päätteeks naksauttanu mun selän, mikä on ollut aivan pelastava tekijä. En varmaan pystyis enää liikkumaan jos joku ei osais naksauttaa sitä! Josh nauraa aina mulle kun lausun englantia tosi hassusti ja tänään sain revetä kun näytin webkamerakuvaa Tampereesta ja Josh yritti lausua sanaa tiehallinto. Suomessa on Joshin mukaan nykyään siis Thai hallinto!

Siinä tatuointi, joka on meillä kummallakin korvan takana. Tosin mun on vähä ylempänä eli se ei näy nii hyvin.

30.11

Mulla on ollut tänään maailman mukavin vapaapäivä. Herättiin Joshin kanssa puoli 6 aamulla eikä saatu enää unta kun oli niin lämmin ja kirkasta. Mun herääminen saattaa toki johtua siitäki et oon tottunut herään neljältä. Tapasin eilen illalla Joshin äidin, joka oli tosi mukava. Mentiin sen luokse kylään yheksältä illalla ja lähdettiin nukkuun yhdeltätoista. Oli tosi mukavaa... Tänään otin sitten kolme tatuointia ja Josh otti yhden. Jalkaan tulleet kukat tuli just hyvään paikkaan ettei ne näy jos käytän korkokenkiä ja oon tosi ilonen ku kaikki kuvat on mun itse piirtämiä. Ainut mikä sattukin oli jalkaan tehty ja siitä tuli vähän vertakin. Yöllä tuli taas nukuttua liian vähän, joten vedin päivällä kolmen tunnin päikkärit. Sen jälkeen sain pestyä likapyykit (työvaatteita en pessy koska ne tulis töis kuitenki heti taas likasiks :D) ja tein töihin ruokaa huomiseks töihin. Josh lähti tänään Brisbaneen, joten joudun oleen pitkästä aikaa hostellilla yötä. Ei oikeen kerrossänky innostais, mutta saanpahan nukkua aamulla vartin myöhempään.