keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Huonoin vuosi farmitöiden kannalta koko Bundabergin alueella.

11.11

Nyt selvisi syykin mun työttömyyteen. Oon ilmeisesti periaatteessa saanut potkut! Töissä oltiin sanottu etten ole sataprosenttisesti mukana hommissa (ei ihme jos viime kerralla työskennellessäni olin nukkunut sen 4 tuntia, mikä EI ollut mun vika). Ne ei kuitenkaa mielellään enää ottais mua sinne, enkä mäkään oikeestaan edes haluisi sinne. Ärsyttää kun viimeksikin mun vieressä työskentelemässä oli englantia taitamaton tyttö ja sen virheistä syytettiin mua. En kuitenkaa jaksanut valittaa vaan otin kommentit huonosti tehdystä työstä kiltisti vastaan. Haluisin töihin Pauskin tomaattipakkaamoon, koska sielä on oikeet työajat ja muutenki kuulemma rennompaa ku meillä. Sinne mulle vähän lupailtiinkin paikkaa, mutta en sitten tiedä saanko sitä. Tää 6 päivää Stand by -listalla alkaa kuitenki jo tylsistyttään ihan tosi paljon. Eilen lähdin yksin rannalle surffaamaan ja nautin elämästäni täysin siemauksin kun sain muutaman aallonharjan kiinni. Loput ajasta makoilin vaan mun surffilautani päällä polttaen rintani ja peppuni. No näitähän sattuu joka kerta rannalla ollessa.

Eilen istuin puistossa tietokoneella ja mua vastapäätä tuli istumaan joku juoppo joka höpötti mulle tosi vahvalla aussiaksentilla. Se anto mulle puhelimensa ja sano et pidä sä toi, et sielä on paljo musiikkia. Pistin musiikin soimaan sen kännykällä (joka sattumoisin oli samanlainen ku mun) ja kun miehelle selvis mun olevan suomalainen se innostu ihan kauheesti. Sen isä oli kuulemma suomalainen ja sen miehen sukunimi oli Hauska. (tämä tuli tarkistettua myös facebookista) Se osas jopa vähän suomee ja naureskelinkin sen puheille siinä hetken, mutta sitten tyyppi vaan otti ja lähti pois jättäen kännykkänsä mulle. Odottelin aika kauan vielä puistossa, että se tulis takas, mutta ei se tullut. Hostellille päästyä joku sen miehen kaveri soitti siihen kännykkään ja kysy missä se mies on. Enhän mä tiennyt se oli vaan jättäny kännykkänsä mulle. Pauskin tultua kotiin lähettii viemään sen juopoille kavereille sitä kännykkää rautatieasemalle ku en uskaltanu yksinkää mennä aikasemmin. Onneks pääsi siitä eroon, olikin olo niinku varkaalla ku eihän ny juopoilta voi puhelimia vaan ottaa omakseen.

Muuten elämä täällä Bundabergissä on rauhallista ja aika vakiintunutta, vähän ku olis Suomessa työelämässä. Meidän oli tarkotus lähtee Miian kanssa 23.11, mutta voi olla, että ollaanki viikko kauemmin, että mäki saisin tarpeeks rahaa jatkaan matkaa. Tällä hetkellä tilillä on luultavasti joku 600-700$, mikä ei todellakaan riitä mihinkään. Miialla on tänään luultavasti viimeinen työpäivä Jankassa (+ paljon enemmän rahaa käteisenä) ja sitten sekin vaihtaa luultavasti pakkaushommiin (menee ehkä mun vanhalle työpaikalle). Toivottavasti saatais vielä mahtityöt! Ollaan alettu vähän ajatteleen toista viisumiakin tänne. Tosin täytyy tehdä 3kk töitä farmeilla täällä oloaikana ja Pauliina saneli siihen vielä jotain lisäehtojakin, joista mä en ainakaa tienny mitään, joten täytyy käydä tarkastamassa niitä governmentin sivuilta. Mulla on pyörinyt mielessä, että jos en pääse vieläkään kouluun niin sitten lähden tänne uudestaan huonoihin töihin eli elään unelmaa. En tosin vielä tiedä mitä teen. Pitää kattoa millaseks elämä on muuttunut ja haluanko jäädä suomeen vai tulla takasin. (luultavimmin siis jään Suomeen?) Tosissaan täällä ollessani silti kaipaan Suomen työtäni, varsinkin nyt kun tiedän että jos haluan toisen viisumin mun täytyy tehdä tän vuoden aikana vaan farmityötä enkä voi vaan hakee hommia vaatekaupoista tai ompelimoista. Täällä on kuitenki tullut huomattua miten Australialaiset vaatekauppojen myyjät on paljo kivempia ku Suomessa. Täytyy ehdottomasti ottaa niistä mallia!

Niin juu... Meidän huoneeseen muutti eilen kaks saksalaista tyttöö ja taisin saada niistä kavereita, kun pistin Rammsteinin soimaan! Jei, jotain iloa siitäkin et kuuntelen täällä kaikenlaista musiikkia. Tyttöjen seurassa kun yleensä kuuntelen pelkästään jotain perus poppia, mutta hienoo et huoneessa asuu ihmisiä, jotka tykkää samasta musiikista ku mä! (Oon edelleen innoissani Provinssin Rammsteinin keikasta, tulee vaan flash backejä tiettyjen biisien kohdalla) Niin juu ja noi tytöt on lesboja... :D

17.11.2010 klo 16.05

Oon onnistunut hienosti laiminlyömään blogin kirjottamista, ei ole vaan ollut fiilistä lähteä keskustaan dataamaan. Sain työpaikan perjantaina ja rakastan sitä! Tosin sielä on töitä vaan suunnilleen kolmena päivänä viikossa, mutta koitan saada lisätöitäki. Työ on tosi monipuolista eikä mihinkää pääse kyllästymään. Oon repinyt kasteluputkia maasta, kitkeny rikkaruohoja kuokalla, keränny maissia ja pakannut maissia. Työkaverit on ihan parhaita ja sielä saa kuunnella musiikkia ja jutella töitä tehdessä! Miia taas "oli onnekas" ja pääsi/ joutu mun entiselle farmille, jossa se ei viihdy yhtään. En tajua miten mäkään jaksoin olla sielä niin kauaa kun tunnelma on aina ku hautajaisissa. Miialla on nyt oikeestaan joka päivä töitä.



Oon rakastunut mansikkamaitoon!

Muutettiin sitten kivasti matkasuunnitelmiamme, kun mä en ole saanut oikeestaan ollenkaan rahaa säästöön täällä olo aikana niin mä jään tänne kauemmaksi aikaa ja Miia lähtee ens viikon tiistaina yksin matkaamaan Pauliinan bussipassilla ja mä seuraan Miiaa joulukuun puolessa välissä Pauliinan kanssa. Tavataan sitten toisemme Cairnsissa mistä jatketaan matkaa taas yhdessä Miian kanssa ja Pauliina matkustaa Melbourneen. Tosiaan täällä ei pahemmin suunnitelmia kannata edes tehdä kun kaikki voi muuttua hetkessä!


Pauliinan kanssa vapaapäivänviettoa. Ihana päivä tänään!

Eilen äidiltä tuli paketti Suomesta!! Sain vaikka mitä kivaa ja olin hetken aikaa ehkä maailman onnellisin nainen kun hyppelin takapihalle iso paketti sylissäni. KIITOS ÄITI! <3 Mun sängystä on tullut nyt lähinnä varasto ja täällä hädintuskin mahtuu nukkumaan kun tykkään jotenki säilyttää kaikkia vaatteita ym. tärkeitä kamppeita tässä lähellä. Meidän huoneessa ei nyt enää asu kun saksalaiset lesbotytöt ja me suomineidot. Aikamoista naisenergiaa. Kolme sänkyä olis vapaana saa nähdä kuinka pian saadaan uusia kämppiksiä.


Muut kuvat täytyy lisätä myöhemin, ku ne on Miian kameras enkä löydä sitä.

-Alisa (joka kuuntelee Amis se vaan tienaa enemmän -biisiä hoppilippis nurinpäin päässä, minne katosi entinen Alisa?)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti