31.1
Sain työpaikan, joka tosin on ovelta ovelle myyntihommia ja siinä on vaan provikkapalkka. Työharjottelupäivän perusteella homman ei kuitenkaan pitäisi olla turhan haastavaa myyntiä, joten ihmiset sielä saa n. 100-150$ päivässä. Mun mielestä se on ihan tarpeeksi, vaikka vieläkin odottelen, että jostain ravintolasta jonne hain töihin soitettas. Olishan se paljon parempaa työkokemuksen kannalta olla ravintolahommissa kun kiertää ovilla kaupustellen halvempaa sähköä ja kaasua. Huomenna on koulutus siihen työhön ja sen jälkeen alan hommiin. Huomisesta ja lauantaista, jolloin olin harjottelemassa en kuitenkaan saa palkkaa.
Autostakin tuli tänään kyselyä, joku oli kuulemma erittäin kiinnostunut ostamaan sitä, mutta lupas soittaa myöhemmin uudestaan. Ei ole ainakaan vielä soittoa kuulunut, mutta toivon kovasti, että se ostettais pois ja me päästäis hostelliin nukkumaan. Mun täytyy ilmeisesti alkaa nyt pian metsästämään autonmyyntipapereita, kun sellasia ei jostai kumman syystä saatu kun se rekisteröitiin. Miialla käy täällä koko ajan kauhee munkki ja eiliseksi se oli saanut lipun big day out festivaaleille, jossa esiinty mm. Rammstein ja Mia. Jotenki kummasti Miia meni sinne, mutta ei joutunutkaan käyttään omaa lippuaan ja se anto sen mulle ja olin tosi onnellinen nähdessäni Rammsteinin jo toisen kerran vuoden sisään! Keikka ei kyllä ollu niin hyvä ku suomessa ja lavakaan ei ollut niin iso, mutta oli se silti hienoo!
Torstaina Pauliina ja Vilikin jatkaa matkaa ja jäädään Miian kanssa ihan yksin tänne kylmään maailmaan.
10.2
Ei ole tullu taas oikeen päivitettyä meidän tekemisistä. Oon ollu niin "kiireinen" töissä, etten ole edes kunnolla päässyt nettiin, muutakun sunnuntaina. Otin eilen loparit, joten nyt on taas aikaa päivitellä kaikesta. Mulla ei oo kauheesti elämää ollut ku oon tosiaan tehnyt töitä eli kierrellyt ovelta ovelle kaupustellen sähköä ja kaasua. Niinkun minä mitään sellasista tietäisin, mutta mun täyty esittää experttiä. En ollu ilmeisesti kauheen hyvä ekspertti kun 5 päivän aikana, jona työskentelin omaan pussiin enkä ollu koulutuksessa sain vaihdettua vaan yhden naisen laskutusyhtiön. Tästä hienosta suorituksestani tienasin 50$, josta mun pomo vielä ottaa välistä 5$. Sen sais takasin 120 päivän päästä lopettamisesta, mutta mä oon silloin ollu jo suomessa nii ei varmaan vitoset kiinnosta.
Miia on ottanu lungisti ja hengaillu oikeestaan kaikki päivät kaupungilla. Ei se ole edes etsiny töitä. Mä laitoin viime sunnuntaina varmaan 7 työpaikkaan hakemusta, mutta mistään ei ole kuulunut mitään. Yhdestä paikasta mulle soitettiin eilen illalla gumtreen kautta. Jonkinlaista yrityksestä yritykseen kaupustelua provikkapalkalla neki tarjos, mutta enpä taida olla kiinnostunut. Jotenki tuntuu et noi provikkapalkkahommat ei ole mua varten! Ainut hyvä asia mun työssäni oli, että se sai mut taas jälleen liikkumaan. Olin jo niin tottunut matkustamaan ratikoilla, mutta nyt kävellään keskustaan. En oikeen tiedä miten pitkä matka se on, mutta kyllä sitä yli tunnin kävelee. Varsinkin tänään jo puoleen matkaan kävely kesti tunnin kun parkkeerasin auton kauemmas ilmaselle parkkipaikalle. Poikkesin kyllä laiskuudessani kirjottelemaan tätä blogia botanic gardeniin ja nauttiin mukavan lämpösestä, mutta pilvisestä päivästä.
Aloeveraa botanicissa.
Miia aikoo takasin Suomeen tullessa käydä malesiassa ja singaporessa. Mulle noi paikat on vähä liika kalliita jos en nyt työtäkään saa, mutta mun mielestä olis tosi kiva poiketa jossain halvemmassa maassa. Laitoin work & travelille kyselyä missä kaikkialla voisin poiketa, mutta sieltä tuli vastaukseksi, että kaikki pitäis hoitaa ite. En tiedä sitten jaksaako, vois käyttää vaan neki rahat vähän kalliimpiin UGGi buutseihin! :D Oon muutenkin viimesen kuukauden ajan kyselly, että voisinko vaan käyttää kaikki rahani shoppailuun ja lähtee kotiin. Valitettavasti en oo ottanut huomioon sitä, että auto on PAKKO myydä ennen kun voin lähtee ja olis tosi hieno mennä kattoon formuloita kun ne tulee tänne Melbourneen maaliskuun lopussa ja muotiviikkokin houkuttelis! Oon kyllä aika ilonen jos pärjään siihen maaliskuuhun asti kuolematta nälkään tai jäämättä kiinni hostellin suihkun ja vessan käyttämisestä ilmasena.
Miia kuitenkin tulosti eilen meidän autonmyynti-ilmoituksia ja niitä pitäis nyt levitellä hostelleihin. Täytyy varmaan netissä pian pistää sen hinta 2000$ kun alkaa pikkuhiljaa pelottaan ettei saada sitä koskaan kaupaksi. En edes tiedä mitä meidän pitää tehdä kun meillä ei ole autonmyyntipaperia, joka olis pitänyt saada Queensland govermentilta kun ostettiin auto. Pitää varmaan soittaa sinne ja pyytää niitä lähettään sellanen meille postissa.
Haluisin kauheesti olla vaan ulkona auringossa kun sielä on niin ihanan lämmintä. Oon kyllä kuullut huhupuheita, ettei Suomessakaan kauheen kylmä olis, mutta kuka sinnekkin nyt uskaltaa takasin ees tulla kun Tampereellakin riehuu hulluja ammuskelemassa, talot räjähtää ja kaikki on erilaista ku ennen. Oon tosiaan alkanu ymmärtään niitä, jotka asuu jossain BB talossa muutaman kuukauden eristyksissä kaikesta. Mä sentään tiedän jotain, mutta silti pelottaa tulla takasi ja nähdä NIIN PALJON suomea puhuvia ihmisiä ympärillä ja monet vielä tunteekin mut. Kaikista eniten harmittaa etten voi enää kaupungilla suureen ääneen kommentoida kaikkien ohi kulkevien ihmisten pukeutumistyyliä.
Loppuun vielä Nooran, Pauskin ja Vilin vanha tuttu:
-Alisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti