tiistai 18. tammikuuta 2011

Landepaukuista tulikin Big City Girls


Adelaidea vuorilta kuvattuna. Kannattaa napsauttaa nää isommiksi.

Uluru

13.01

Maisemat Alice Springsistä Adelaideen olevalla tiellä oli edelleen todella tylsiä, mutta kierrettiin Uluruun katsomaan big rockia, jonka ilmeisesti olis pitänyt olla iso punanen kallio, mutta meille se esittäytyi vähän violettiin menevänä. Tästä reissusta tuli yhtä tietä edestakaisin ajaen meille 280km kieppi. Nopeusrajoituskin hidastui kun saavuttiin southern territoryyn eikä saatu enää päästää 130. Oltiin matkalla yötä levähdyspaikalla ja sielä tuuli ihan hirveesti. Näin koko yön unta kovassa tuulessa ajamisesta. Aamusta sitten jatkettiin tylsää ajoamme ja Miian kanssa koitettiin pitää itseemme virkeinä pelaamalla aliasta ja täyttämällä sanaristikkoa aku ankasta, joita Henna anto meille jouluna.

Piti ottaa kuvaa, mutta otinkin videoo. Siispä Miia ja lehmiä

Adelaiden lähestyessä maisemat alko oleen vähän vehreempiä ja sielä oli myös kummallisia suolajärviä tai jotain vastaavia, joissa ei ollut vettä, vaikka niin näyttikin ja ne hohti vaaleenpunasina. Muutama viinitilakin nähtiin. Ajettiin suoraan Adelaiden keskustaan eikä tosiaan tiedetty, että se on lähes kahden miljoonan ihmisen kaupunki. Hiukan jännitti ajaa pitkästä aikaa muiden autojen keskellä kun koko keskimaassa nähtiin yhteensä varmaan 50 autoa. Ajettiin sattumalta vuorelle näköalapaikalle ja sieltä lähdettiin suunnistaan merta kohti. Adelaidessa on aivan ihania rantoja n.10minuutin ajomatkan päässä keskustasta. Etsittiin suojaisa nukkumapaikka ja lähdettiin mäkkäriin. Oltiin ihan ku jostai eri maailmasta kun lauantai-iltana mäkki oli täynnä tälläytynyttä kaupunkilaisnuorisoo ja Miian ja mun kuteet, hiukset ja naamat oli ku suoraan biitsiltä tulleet. Ei todellakaan kuuluttu joukkoon ja lähdettiinkin sieltä nukkumaan päättäen, että seuraavana päivänä on pakko meikata.
Miia pisti oikeen tanssiksi kun oli niin nätti O.C ranta. Mulla ainakin kuvasta päätellen toinen jalka on poikki.

Aamulla lähdettiin keskustaan etsimään turist infoa, joka oltiin edellisenä päivänä ohi ajaessamme nähty. Kierrettiin katuja edestakasin ja lopulta Miian ja mun yhteiskartanluvulla löydettiinkin perille ja vietiin auto kauemmas parkkiin. Turist infosta saatiin lista hostelleista ja soiteltiin ne kaikki läpi töitä kysellen, mutta vaan yhdessä olis ollut. Päätettiin kuitenki vielä yöpyä autossa, koska hostellissa asuminen söis vaan kaikki meidän rahat. Kierrettiin keskustan kauppakatua katsellen kivoja vaatteita, mutta ei ostettu mitään. Illaksi lähdettiin eri rannalle ja käytiin jonkinlaisessa lasten pelitalossa, josta olis voinu ostaa laskuja vesiliukumäessäkin. Oli tosi nätti ilma ja siivottiin vähän autoakin. Auton pissapojan nestekki oli loppunut ja löysin meidän autotavaralaatikosta jotain sen tapasta. Millään ei meinannut aueta konepelti ja yks mies pysähty auttaan mua sen kanssa. Miia puhu perheelleen kauan puhelimessa ja yöksi mentiin eri paikkaan nukkumaan kun edellisenä päivänä.
Meidän simppukkakokoelma, joista osasta on kovaa vauhtia tulossa kaulakoruja

Mun mielestä oli hyvinkin huvittavaa kun kärpäset tuntuu tykkäävän Miiasta. Siitä on tullut erinomainen kärpästen tappaja!

Heräsin siihen kun meidän auto kuhisi hyttysiä ja mä olin saanu jo tosi monta puremaa. Olin jotenki erityisen allerginen niille hyttysille ja mulla meni hermot, joten Miia jäi nukkumaan takaosaan kun mä ajelin hiljakseen rannalle, jossa jatkoin nukkumista etupenkillä. Herättyämme oikeesti pistettiin pöytä pystyyn ja tehtiin lämminkuppikeiton tapasta soppaa aamupalaksi, joka oli ihmeen hyvää. Ajeltiin eri rannalle ja mentiin kävelylle. Rannalta löyty tosi kivoja simpukoita ja otettiinkin niitä mukaamme ehkä vähän liikaakin. Päivän suunnitelmana oli mennä syömään IKEAan ruotsalais-suomalaista ruokaa ja sinne lähettiin lenkin jälkeen. Syötiin ittemme ihan täyteen eikä pystytty lähteen minnekkää sieltä ravintolasta varmaan kahteen tuntiin. Ostin sinappia ja se maistuu NIIN hyvälle näkkärin ja varrasleivän päällä. Oon niin ilonen et oon säästelly äidin lähettämiä varrasleipiä. Katottiin IKEAn odotustilassa joku leffakin ja ilta kulutettiin piirtelemällä parkkipaikalla. Yöksi mentiin samaan paikkaan kun ensimmäisenäkin iltana.

Ajoasento vaan paranee matkan edetessä, nyt on kaasujalkakin jo vaihtunut.

Kolmas aamu sarasti ja jo meille tulleen tavan mukaan suunnattiin rannalle. Miian oli tarkotus mennä suihkuun rannalla, mutta se törmäskin sellaseen aussimieheen, joka tarjos meille lämmintä kylpyä sen luona. Pakattiin kampsumme ja otettiin mies meidän auton kyytiin ja ajeltiin sen luokse. Se asu ihan rannalla n.3km päässä rivitalossa. Se pisti meille kylpyveden ja tarjos virvoitusjuomaa. Oli tosi kiva, että päästiin pesulle ku ei oltu neljään päivään suihkussa käyty et taidettiin vähän haistakki jo. Lähdettii kiertään ostoskeskusta ja ostettiin tosi halvalla mekot mun synttäreiksi. Miian oma makso 5$ ja mun 10$. Innostuttiin shoppailusta ja ostettiin sitten molemmat laukutkin. Mun Sydneystä ostamani laukku jäi Bundabergiin, koska sen hihna hajos ja oli mun jo aikakin saada isompi olkalaukku. Käytiin vielä IKEAssa shoppailemassa tuliaisia Melbourneen Pauliinalle, Vilille ja Nooralle ja lähdettiin ajamaan kohti Great Ocean roadia.

Mikä haikara, ei ku PELIKAANI aura
Mun ihka ensimmäinen lautalle ajo. Oli aika jännää.

Eksyttiin sitten aivan heti ja päädyttiin vaihteeksi mutkaisille vuoristoteille. Miian suunnistustaidoilla päädyttiin ajamaan viinitarhojen vierestä ja lautalla päästiin oikeelle tielle. Tuli aika paljon lisäkilometrejä, mutta olihan se nyt mukavaa vaihteeksi eksyä. Ajeltiin iltamyöhään asti merenrantaa pitkin ja ostettiin pizzat iltapalaksi. Yöksi jäätiin ilmaselle leirintäalueelle. Nukuttiin lehmien ammuessa jossain lähellä pellolla, mutta ei missään vaiheessa nähty niitä. Seuraavana päivänä aamusta satoi vettä ja me lähdettiin ajelemaan jonossa vieläkin etsien Great Ocean roadia. Ajeltiin sitten rekankin perässä ja ihmeteltiin minkä takia se kiertää tien toiselle puolelle. Mä tietenkin kuvittelin, että edessä olis ollut taas joku kengurun raato, mutta siinä olikin tallustelemassa tien yli täysikasvuinen koala. Miia näki ensimmäisen koalansa ja sen mielestä se oli pieni, vaikka se oli varmasti suurin jonka mä olen nähnyt. Oon niin ilonen ettei ajettu sen päälle!!

Ensimmäinen pysähdys Great Ocean Roadilla

London Bridge

Löytyihän se oikea tiekin selostuksilla, jotka Pauliina oli meille avuliaasti tekstannut. Maisemakuvauspaikkoja oli n.300m välein ja melkein jo kyllästyttiinkin pysähteleen niissä. Onneksi kuitenkin aurinko alkoi paistaa kun saavuttiin ensimmäiselle niin oli mukavempi katsella maisemia monien muiden turistien kanssa. Poikettiin Turist infoon pyytään karttaan ja kysyyn missä 12apostolies paikka on, jonka Miia halus nähdä. Sieltä saatiin myös tietää, että puolet tiestä oli suljettu ja jouduttiinkin muuttamaan hiukan matkasuunnitelmaamme. 12apostolies oli tosi lähellä Turist info paikkaa ja sielä alkoi taas sateleen vettäkin. Sen jälkeen ei oikeen ollut enää meren rannalla kuvauspaikkoja ja jatkettiin matkaamme viidakon halki kulkevaa tietä.

12Apostolies postikorttimaisemaa

Huomasin vesiputouskyltin ja päätettiin poiketa kattomaan se. Ajettiin n.7km keskellä viidakkoa osan ajasta hiekkatietä ja jouduttiin vielä kävelemäänkin n.2km matka suurimmaksi osaksi pitkin rappusia. Putoukset oli tosi nätit ja me oltiin aivan poikki sinne päästyämme. Takasin käveltyämme Miia alko nukkumaan ja mä jatkoin ajelemista kohti Melbournea. Miia nukku varmaan tunnin ja heräs vaan kerran kun pysähdyin pyytään kameraa kun näin lehmien kulkevan jonossa tiellä ilman mitään ihmistä ohjastamassa niitä. Oli aika huvittava näky! Melbournen lähestyessä tie muuttu moottoritieksi ja sielä oli vaan satasen rajotus! No mä en hyvällä tiellä jaksanut sataa ajaa, mutta 110 vauhdilla sain ohitella kaikki. Keskustan lähestyessä tiehen muuttu 4 tai 5 kaistaa ja soitettiin Pauliinalle, joka tosi hyvin ohjasti meidät niitten hostellille. Jätettiin auto parkkiin niiden hostellin kanssa samalle kadulle ja päätettiin jatkaa autossa nukkumista kun ei oikeen ole rahaa. Juotiin siinä ilta viiniä Pauski, Vili ja Noora seuranamme. Hostellille saapui myös kaks suomalaista tyttöö, jotka meni kuitenkin heti nukkumaan lennosta väsyneenä.

 Trible falls

Melbourneen saavuttiin pilvisessä säässä.

15.1

Ei kyllä tiedetä mikä ton nimi on, mutta joku kissaeläin ilmeisesti ku luultiin sitä aluksi kissaksi.

Ei olla kauheesti ehditty Melbourneen vielä tutustumaan, mutta St Kildan alueella ollaan kierrelty ja eilen mun synttäreitten jälkeen lähdettiin baarista Miian kanssa kävelemään meidän autolle, joka ollaan viety vähän kauemmas asuinalueelle ilmaseen parkkiin. Lähdettiin sitten heti väärälle tielle ja oltiin eksyneenä varmaan n. tunnin keskellä yötä hortoillen ilman karttaa. Onneks ei sentään oltu kännissä! Meinattiin kääntyä takasin kun korkokengillämme sipsuteltiin tosi paljon väärään suuntaan, mutta ei antanut luonto periksi ja löydettiinkin kiertotie oikeelle kadulle. Mä tosin luovutin korkkareilla kävelyn jo puolessa välissä matkaa! Nähdiin myös jotain kissan ja kummituseläimen yhdistelmiä, jotka oli todella sulosia. Muutenkin kaduilla tuntu kummallisen turvalliselta kulkea. Koko ajan nähdiin ihmisiä, jotka oli menossa baarista kotiin ja taksi vilahteli ohi vähän väliä.

Synttäri picnik Melbournen rannalla

Tänään nukuttiin myöhään ja oltiin rannalla 7 suomalaisen voimin. Uudet tytöt Mirja ja Ansku on liittynyt meidän seuraamme jo edellisiltana ja on tosi mukava saada uuttakin suomalaista seuraa. Taidettiin enemmän tai vähemmän kaikki palaa. Valkoset Mirja, Ansku, Noora ja Vili käytti kunnon suojakertoimia, mutta me ei olla Miian kanssa enää käytetty aurinkorasvaa pariin viikkoon muutaku nenässä. Olis ehkä kannattanut olla vähemmän aikaa rannalla, koska mulla on palanut päänahka, otsa, huulet, rinnus, koko selkä, taka ja etureidet, takapohkeet, polvitaipeet ja vähän myös kädet. Taisin olla kyllä kaikista palanein, mutta oon ilonen koska musta on tuntunu jo hetken aikaa etten enää rusketu ollenkaan ja nyt on pakko tulla väriä lisää pintaan. Katsotaan niin tuon myös melanooman tuliaisena suomeen.

Tästä huomaa hyvin ketkä on ollu kauiten ausseissa ja miten epätasanen meidän rusketus on.
Tässä viitettä meidän palamisesta ja Miian selkä ei edes palanut pahasti!

Ollaan laitettu nettiin autonmyynti-ilmoitus Gumtree.com.au. Koitetaan nyt aluksi myydä sitä 3000$, mutta saa nähdä miten käy. Sehän on kuitenkin todella hyvin toimiva auto ja juurihan mekaanikkokin sen tarkisti. Ainut vika on vaan, että sillä on ajettu 415 000km. Vielähän tuolla päästelis varmaan 85 000. Lisäksi otettiin pitkästä aikaa yhteyttä Work&Traveliin ja kysyttiin olisko niillä tarjota meille Melbournesta töitä. Tää tuntuu ihan järkyttävän isolta paikalta varsinkin kun ei olla vielä keskustaakaan nähty ja St Kildan aluekkin tuntuu meille jo keskustalta, mutta mitä voi odottaa kolmen tuhannen ihmisen kaupungilta. Jos niiltä ei löydy meille töitä maanantaihin mennessä joudutaan lähteen itse jakamaan CVtämme kaikkialle. Oon nähny muutaman sulosen näkösen ompelimon joissa mun tekis mieli poiketa. Olis ihanaa tehdä pitkästä aikaa oman alan töitä, mutta tällä hetkellä mikä tahansa työ kelpais ettei tarvis ihan heti kotiinkaa lähtee.

Saatiin rantsulla myös ilmaset jäätelöt

-Alisa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti